Hiilineutraalin yhdyskuntarakenteen edistäminen on osa ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua
Artikkeli
Kaupunkiympäristön merkittävimpiä päästölähteitä ovat rakentaminen, energiankäyttö ja liikenne. Näihin päästölähteisiin voidaan kaupunkisuunnittelussa vaikuttaa välillisesti edistämällä hiilineutraalia yhdyskuntarakennetta. Suunnittelun avulla voidaan lisätä uusiutuvia energialähteitä ja materiaali- ja energiatehokkuutta, mahdollistaa kestävät liikkumistavat sekä ylläpitää hiilinieluja ja -varastoja.
Valtaosa kasvihuonekaasupäästöistä syntyy fossiilisten
polttoaineiden käytöstä, maankäytön muutoksesta ja
rakentamisesta
Merkittävimmät ihmisen toiminnasta aiheutuvat ilmaston lämpenemiseen vaikuttavat pitkäikäiset kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO₂), metaani (CH₄), typpioksiduuli eli dityppioksidi (N₂O) ja fluoratut
kasvihuonekaasut eli F-kaasut [1]. Suomessa Tilastokeskus vastaa ilmastolain mukaisesti kansallisen kasvihuonekaasujen päästöinventaarion tekemisestä. Kansallinen päästöinventaario
kattaa Suomen rajojen sisäpuolella ihmisen toiminnasta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat tietyin poikkeuksin. Päästölaskennassa kasvihuonekaasujen vaikutukset yhteismitallistetaan muuttamalla eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO₂-ekv. tai
CO₂ e). Inventaario tehdään YK:n ilmastosopimuksen mukaisten menetelmäohjeiden ja kansainvälisten
ilmastosopimusten vaatimusten mukaisesti seuraavilta sektoreilta:
Energia: polttoaineiden energiakäyttö sekä polttoaineiden tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen
liittyvät haihtuma- ja karkauspäästöt.
Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö: teollisuusprosesseista vapautuvat, raaka-aineiden ja
polttoaineiden raaka-ainekäytöstä aiheutuvat päästöt, F-kaasujen käytöstä aiheutuvat päästöt
sekä päästöt dityppioksidin käytöstä teollisissa ja lääketieteellisissä sovelluksissa.
Maatalous: kotieläinten ruoansulatuksen CH₄-päästöt, lannankäsittelyn CH-₄ ja N₂O-päästöt,
maaperän N₂O-päästöt, kasvintähteiden pellolla polton N₂O-päästöt sekä kalkituksen ja
urealannoituksen CO₂-päästöt.
Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous: CO₂-päästöt ja -poistumat
maankäyttöluokista metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennetut alueet ja muu
maa. Lisäksi raportoidaan muun muassa puutuotteiden, maastopalojen ja metsäkulotuksen
päästöt sekä pellonraivauksen, metsälannoituksen, ojitettujen metsämaiden ja
turvetuotantoalueiden N₂O-päästöt ja ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden CH₄-
päästöt.
Jäte: kaatopaikat, kompostointi ja jätevesien käsittely, lisäksi raportoidaan teollisuusprosesseissa
ja energiasektorilla NMVOC- ja CH₄-päästöistä syntyvät epäsuorat CO₂-päästöt. [2]
Valtaosa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta eli pääosin fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä. Energiasektorin korkeat päästöt johtuvat pääasiassa Suomen kylmästä ilmastosta, pitkistä välimatkoista ja energiaa paljon käyttävästä teollisuudesta. [1] Suomessa kuntien ja maakuntien välillä on suuria eroja kasvihuonekaasupäästöjen jakautumisessa ja kehityksessä eri sektoreilla. Eroja selittävät muun muassa elinkeinorakenteeseen, maantieteellisiin ominaisuuksiin liittyvät tekijät. Vuonna 2022 suurimmat kasvihuonekaasujen päästölähteet olivat edellisvuosien tapaan tieliikenne (28,4 prosenttia kokonaispäästöistä), maatalous (20,3 prosenttia) ja kaukolämmön tuotanto (15,2 prosenttia) (kuva 1). [3]
Kuva 1. Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosina 1990 ja 2005–2022, kilotonneina hiilidioksidiekvivalenttia (kt CO₂ e). Laskenta perustuu Suomen ympäristökeskuksen päästölaskentajärjestelmään (Alas), joka kattaa kaikki Suomen kunnat ja 80 päästösektoria. Päästöt on laskettu Hinku-laskentasääntöjen mukaisesti ilman päästöhyvityksiä. [4]
Kaupunkisuunnittelussa voidaan vaikuttaa ilmastopäästöihin monella eri sektorilla
Kaupunkisuunnittelu on monilta osin avainasemassa ilmastopäästöjen vähentämisessä. Kaupungistuminen ei suoraan lisää kasvihuonekaasupäästöjen kasvua, mutta kaupunkialueiden laajentuminen ja
uuden infrastruktuurin rakentaminen entistä laajemmalle alueelle voi tuottaa kumulatiivisia ilmastopäästöjä muun muassa lisääntyvän energiankäytön ja maankäytön muutoksen myötä. Toisaalta tiivis
kaupunkirakenne voi mahdollistaa esimerkiksi energiatehokkaampaa asumista ja kestävämpiä liikkumismuotoja haja-asuttuihin alueisiin verrattuna. [5]
Kaupunkiympäristön merkittävimpiä kasvihuonekaasujen päästölähteitä ovat rakentaminen, energiankäyttö ja liikenne. Alueidenkäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa ilmastopäästöjen vähentämiseen voidaan vaikuttaa eri tavoin:
ohjaamalla yhdyskuntarakennetta ja erilaisten toimintojen sijoittumista
edistämällä uusiutuvien energianlähteiden tuotantomahdollisuuksia ja materiaalien kestävämpiä
tuotanto- ja kulutusmuotoja
vahvistamalla ja ylläpitämällä hiilinieluja ja -varastoja kaupunkiympäristössä
vaikuttamalla rakennusten hiilijalanjälkeen ja rakennetun ympäristön käytönaikaiseen
energiankulutukseen. [5]
Konkreettisia keinoja ovat esimerkiksi rakentamisen ohjaaminen jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeille, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydennysrakentaminen sekä energiatehokkuuskriteerien
käyttö asemakaavoituksessa ja tontinluovutusehdoissa [6]. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä ja täydennysrakentamisessa on tärkeää huomioida kaupunkien lämpösaarekeilmiö ja sen vaikutukset kaupunki-ilmastoon. Lämpösaarekeilmiö yhdessä ilmastonlämpenemisen kanssa lisää kuumarasitusta kaupunkiympäristössä. Lisäksi kaupunkisuunnittelussa voidaan edistää kaupunkilaisten
käyttäytymisen muutosta tukemalla siirtymää hiilineutraaleihin elintapoihin ja kulutustottumuksiin
[5]. Alla olevaan taulukkoon on koottu esimerkkejä maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen päästöjä vähentävistä toimenpiteistä (taulukko 1).
Taulukko 1. Keskeisiä maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen keinoja päästöjen vähentämiseksi eri sektoreilla [6], [7]
Päästösektori
Keskeiset päästövähennyskeinot
Esimerkkejä maankäytön suunnittelun toimenpiteistä
Energia
Vähäpäästöisen ja hajautetun energiantuotannon edistäminen kaavoituksessa ja luvituksessa
Tuuli- ja aurinkoenergian tuotannon edistäminen
Ympäristö- ja geotermisen lämmön tuotannon edistäminen
Yhdyskuntien, teollisuuden ja rakennusten hukkalämmön hyödyntämisen ja lämpöpumppujen käyttöönoton edistäminen
Energiatehokkuuskriteerien käyttö asemakaavoituksessa ja tontinluovutusehdoissa
Hajautetun energiantuotannon mahdollistaminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjeissa ja neuvonnassa
Datakeskusten ja muiden hukkalämpöä tuottavien toimintojen sijainnin optimointi kaavoituksessa
Kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkostot huomioiva kaavoitus
Liikenne
Sähkö- ja biokaasuajoneuvojen lataus- ja tankkausinfrastruktuurin edistäminen
Joukkoliikenteen palvelutason ja houkuttelevuuden parantaminen
Kävely- ja pyöräilyinfrastruktuurin parantaminen
Liikenteen hinnoittelu ja ohjaava pysäköinti yksityisautoilun houkuttelevuuden vähentämiseksi
Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen priorisointi
Matkaketjujen parantaminen (esimerkiksi liityntäpysäköinti)
Energiatehokkuuskriteerien käyttö asemakaavoituksessa ja tontinluovutusehdoissa
Energiaremonttien edistäminen
Hukkalämmön talteenoton edistäminen
Lämpöpumppuratkaisujen käyttöönoton edistäminen
A-luokan energiatehokkuus uudisrakentamisessa
Tilatehokkuuden ja muunto- joustavuuden edistäminen
Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen, täydennysrakentamine
Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeiden kehittäminen rakentamisen ohjauksen avulla
Ilmastonmuutosta hillitsevien kaavamääräysten ja rakennustapaohjeiden kehittäminen ja käyttöönotto
Maavuokrien ja -luovutusten ilmastokriteerit
Metsien raivaamisen minimoiminen ja vihertehokkuustavoitteet taajamaalueille
Puurakentamisen edistämisen kaavoituksen ja tontinluovutusehtojen kautta
Päästövähennyksiä voidaan edistää eri kaavatasoilla
ja suunnitteluvaiheissa
Mahdollisuudet vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin vaihtelevat eri kaavatasoilla ja suunnittelun eri
vaiheissa (taulukko 2). Kokonaisuuden kannalta ratkaisevaa on, että päästövähennysmahdollisuudet
huomioidaan systemaattisesti läpi kaavahierarkian [8]. Valittujen päästöarviointimenetelmien yhtenäisyys ja vertailtavuus kuitenkin vaikuttavat siihen, kuinka hyvin tiedot ovat yhdisteltävissä suunnittelun eri vaiheissa [9].
Yleiskaavatasolla vaikutetaan etenkin rakennusten ja toimintojen sijaintiin
yhdyskuntarakenteessa. Yleiskaavan vaikutukset liikennetarpeeseen, liikennemuotojen osuuksiin
ja siten liikenteen päästöihin ovat merkittävät. Samoin energiankäytön päästöihin voidaan
vaikuttaa yleiskaavatasolla esimerkiksi asumisväljyyttä ja energiantuotantoa koskevilla
suunnitteluratkaisuilla. Yleiskaavatasolla tehtävillä päätöksillä on suuri vaikutus myös alueen
hiilivarastoihin ja suurimittakaavaiseen viherrakenteeseen sekä siihen, kuinka paljon
esirakentamista tarvitaan.
Asemakaavatasolla voidaan parhaiten vaikuttaa infrastruktuurin rakentamisesta syntyviin
päästöihin sekä rakennusten materiaaleista ja perustamisesta aiheutuvaan hiilijalanjälkeen.
Asemakaavatasolla on hyvät vaikutusmahdollisuudet myös liikenteestä, esirakentamisesta ja
rakennusten energiankulutuksesta aiheutuviin päästöihin sekä maaperän ja kasvillisuuden
hiilivarastoihin.
Tarkentuvan suunnittelun vaiheissa kaavoituksen jälkeen korostuvat mahdollisuudet edistää
etenkin rakennusten energia- ja materiaalitehokkaita ratkaisuja. Uudistunut rakentamislaki
ohjaa rakentamaan vähähiilisesti eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät
ilmastohaitat ja -hyödyt. Käytännössä tämä tapahtuu asetuksilla rakennuksen
ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista osana
rakentamismääräyskokoelmaa [6].
Taulukko 2. Mahdollisuudet vaikuttaa eri lähteistä syntyviin päästöihin eri suunnittelu- ja toteutusvaiheissa. Taulukko sisältää myös kaavoitukseen liittyvät suunnitelmat ja selvitykset. Muokattu [9] ja [8] pohjalta. +++, ++, + (= suuri, kohtalainen, pieni mahdollisuus vaikuttaa syntyviin päästöihin) - (= vaihe ei relevantti suunnittelun osa-alueen kannalta). Arviointi on suuntaa antava ja siihen voi vaikuttaa päästövähennystavoitteiden ja -keinojen johdonmukaisuus eri kaava- ja suunnittelutasoilla [8].
Suunnittelun osa-alue
Yleiskaava
Asemakaava
Tontinluovutus-ehdot
Rakennus-luvitus
Esi-rakentaminen
+++
sijainti vaikuttaa esi-rakentamisen toimenpiteiden mittakaavaan
++
tasausten suunnittelu vaikuttaa muun muassa kaivujen ja täyttöjen määrään
-
-
Infra ja yleiset alueet
++
+++
väylien ja kunnallis-tekniikan määrä
++
rakenteet ja materiaalit
+
rakenteet ja materiaalit
Rakennusten hiilijalanjälki (rakentaminen ja materiaalit)
+
+++
+++
+++
Rakennusten energian-kulutus
++
energia-ratkaisujen edellytykset ja tilavaatimukset
++
rakennusten suuntaaminen ja massoittelut, edellytykset aurinko-energialle
+++
vaatimukset pienestä kokonais-energian-kulutuksesta eli E-luvusta, kysyntäjousto-valmius
++
Uusiutuvan energian tuotanto
+
uusiutuvan energian tuottamiseen soveltuvat alueet
++
energiayhteisöt, kaksisuuntaiset energiaverkot, uusiutuvan energian alueellinen tuotanto
rakentamisen sijainti yhdyskunta-rakenteessa ja suhteessa palveluihin ja työpaikkoihin
++
edellytykset joukko-liikenteelle, kävelylle ja pyöräilylle, pysäköinti-paikkojen määrä
+
pysäköinti-paikkojen määrä ja sähköautojen latauspaikkojen määrä
+
vaatimukset pyörä-pysäköinnin järjestä-misestä
Maaperän ja kasvillisuuden hiilivarastot
+++
viheralueille rakentaminen tai niiden jättäminen rakentamisen ulkopuolelle
++
viheralueille rakentaminen tai niiden jättäminen rakentamisen ulkopuolelle, viherkerroin
+
pieni-piirteisempi viherrakenne: olemassa olevan säilyttäminen ja luominen, viherkerroin
+
viherkerroin
Kaupunkisuunnittelun toimijoiden tarkistuslista: kaupunkisuunnittelu osana ilmastonmuutoksen hillintää
Seuraavan kysymyslistan avulla voidaan tunnistaa ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä toimenpiteitä kaupunkisuunnittelun näkökulmasta.
Onko alueelle tehty päästöarviointi ja vertailtu eri suunnitelmavaihtojen ilmastovaikutuksia?
Onko päästöarvioinnissa selvitetty alueen hiilivaraston ja hiilinielujen nykytila sekä vertailtu niiden tulevaa kehitystä eri suunnitelmavaihtoehdoissa?
Onko päästölaskennassa huomioitu rakennetun ympäristön koko elinkaaren aikana syntyvät kasvihuonekaasupäästöt?
Onko kaupungin viheralueiden ja metsien rooli hiilensidonnassa tunnistettu suhteessa kaupungin hiilineutraaliustavoitteeseen ja mahdolliseen kompensointiin?
Onko kaupungin viheralueiden ja metsien kunnossapidossa huomioitu hiilivarastoa ja monimuotoisuutta tukevat luonnolliset toimenpiteet?
Soveltuuko päästöarvioinnissa hyödynnetty laskentamenetelmä suunnittelun eri vaiheisiin? Miten arviointia voidaan tarvittaessa päivittää?
Onko tärkeimmät toimet päästövähennyksien toteuttamiseksi tunnistettu?
Lwasa, S., Seto, K. C, Bai, X., Blanco, H., Gurney, K. R., Kılkış, R., Lucon, O., Murakami, Pan, J., Sharifi, A. & Yamagata, Y. 2022: Urban systems and other settlements. In IPCC, 2022: Climate Change 2022: Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Shukla, P. R. Skea, J., Slade, R., Al Khourdajie, A., van Diemen, R., McCollum, D., Pathak, M., Some, S., Vyas, P., Fradera, R., Belkacemi, M., Hasija, A., Lisboa, G., Luz, S. & Malley, J. (eds.)]. s. 887. Cambridge University Press, Cambridge, UK and New York, NY, USA.
https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg3/chapter/chapter-8/
Ulvi, T., Tenhunen, J., Riekkinen, V., Pihlainen, S., Berger, M. & Cederlöf, K. 2023. Opas kunnan ilmastosuunnitelman valmisteluun. Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:17, Helsinki. 115 s.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-398-0
Lylykangas, K., Lahti, P. & Vainio, T. 2013. Ilmastotavoitteita toteuttava asemakaavoitus. Aalto-yliopisto, arkkitehtuurin laitos. Aalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE + TEKNOLOGIA 13/2013. 125 s.
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-5340-0