Ilmastonäkökulma voidaan tuoda kaikkeen kunnan päätöksentekoon
Kunnilla on tärkeä tehtävä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä niissä tehdään merkittäviä päätöksiä muun muassa maankäyttöön, liikennesuunnitteluun, energiantuotantoon ja hankintoihin liittyen. Nämä päätökset vaikuttavat Suomen päästökehitykseen ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kunnat ovat siten avaintoimijoita ilmastopolitiikan toimeenpanossa.
Ilmastotavoitteet on perusteltua liittää kunnan muihin tavoitteisiin
Kuntien ilmastotyön vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että se tukee myös kunnan taloudellisia ja sosiaalisia tavoitteita ja edistää kuntalaisten hyvää arkea. Kunnan johdon sitoutumisella on ratkaiseva merkitys tarvittavien resurssien saatavuudelle ja siten ilmastotyön onnistumiselle. [1] Ilmastonäkökulma voidaan ottaa mukaan kaikkeen päätöksentekoon ja kunnan kaikille toimialoille. Tämä edistää tavoitteiden ja päätösten johdonmukaisuutta, niin että eri toimialat antavat käytännön toimijoille (esimerkiksi teollisuusyrityksille, palveluiden tuottajille, työmatkaajille ja kotitalouksille) viestejä, jotka eivät ole ristiriidassa keskenään. [2]
Kunnan tekemiä päätöksiä ja suunnitelmia voidaan arvioida seuraavien kysymysten kautta: [2]
- Missä määrin päätöksissä/suunnitelmissa on otettu huomioon suorat ja epäsuorat ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteet ja vaikutukset?
- Onko ilmastotavoitteiden (hillintä ja sopeutuminen) ja muiden tavoitteiden välisiä ristiriitoja arvioitu ja onko niitä pyritty lieventämään?
- Onko ilmastotavoitteille annettu painoarvo suhteessa muihin tavoitteisiin?
- Onko ilmastotavoitteiden asettamisen ja toimeenpanon tueksi olemassa vaatimukset ja ohjeet vaikutusten etukäteisarvioinnista ja jälkikäteisarvioinnista (seuranta)? Onko seurantaa varten luotu indikaattorit ja käytetty niitä?
- Onko kunnalla käytettävissä riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit ilmastotavoitteiden toimeenpanoon? Onko kunnalla ilmastonmuutokseen liittyviä tietotarpeita, jotka rajoittavat ilmastotyötä?
Kunnilla on useita keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen
Eri kuntien välillä on suuria eroja kasvihuonekaasupäästöissä ja niiden lähteissä sekä mahdollisuuksissa vähentää päästöjä. Kuntien vaikuttavimpia päästövähennyskeinoja ovat mm. ilmastotyötä tukeva kaavoitus ja maankäyttö, energiayhtiöihin vaikuttaminen omistajaohjauksen kautta sekä joukkoliikenteen kehittäminen. [1]
Kunnille on olemassa ilmastotyötä tukevia verkostoja, strategista, viestinnällistä ja asiantuntijatukea sekä rahoitusta ilmastotyöhön. Verkostot auttavat jakamaan parhaita käytäntöjä ja kokemuksia kuntien kesken. [1] Esimerkiksi Hiilineutraalit kunnat (Hinku) -verkosto kokoaa kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat. [3] Monet kunnat ovat viime vuosina asettaneet kansallisia tavoitteita kunnianhimoisempia päästövähennystavoitteita, ja jo yli 60 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, joka pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. [4]