Ilmastonmuutoksen vaikutukset teolliseen tuotantoon

Teollinen tuotanto Suomessa

Teollinen tuotanto on pitkään ollut olennainen osa Suomen talouden kasvua. Vuosina 1925–2000 teollisuustuotanto on kasvanut keskimäärin lähes 6 % vuodessa. 2000-luvun puolella vauhti on hidastunut, ja vuosikasvu on jäänyt alle kolmeen prosenttiin. [1] Kokonaisuudessaan teollisuus työllistää Suomessa noin 400 000 henkeä [2]. Bruttokansantuotteessa mitattuna teollisuuden osuus Suomen kansantaloudesta on noin kolmannes, kun alkutuotanto vastaa alle kolmesta prosentista ja palvelut kahdesta kolmanneksesta [3].

Suomen teollisuustuotannon painopiste on siirtynyt puu- ja paperiteollisuudesta koneiden ja laitteiden valmistukseen. Nykyään elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus on jalostusarvolla mitattuna teollisuuden tärkein toimiala. [1] Kehitys on siis kulkenut kohti aloja, joiden raaka-aineet ovat vähemmän herkkiä ilmastonmuutoksen suorille vaikutuksille.

Suuri osa Suomen teollisesta tuotannosta menee vientiin, joten kansainvälisen talouden kehittyminen vaikuttaa Suomen teollisuustuotantoon voimakkaasti [1]. Kansainvälinen talous puolestaan on tiiviisti sidoksissa ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksella voi kuitenkin olla myös suoria vaikutuksia etenkin edelleen tärkeälle metsäteollisuudelle sekä ruokaomavaraisuuden kannalta merkittävälle elintarviketeollisuudelle.

Metsäteollisuuden kotimainen raaka-ainevaranto kasvaa

Metsäteollisuus on Suomen ilmastonmuutokselle herkimpiä teollisuuden aloja, sillä sen käyttämät luonnonvarat – metsät – ovat riippuvaisia suotuisista ilmasto-olosuhteista. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa metsien kasvuun monella tavalla: kasvukausi pitenee, sateisuus hieman kasvaa, kasvillisuusvyöhykkeet sekä eläin- ja hyönteislajit siirtyvät pohjoisemmaksi. Koivun on arvioitu valtaavan tilaa männyltä ja kuuselta. Kovin nopeasti lajiston muutos ei kuitenkaan voi luontaisesti tapahtua: siinä missä nykyisen ilmastovyöhykkeen odotetaan siirtyvän 150–550 kilometriä pohjoiseen kuluvan vuosisadan aikana, on puuvyöhykkeiden luontainen siirtymisnopeus vain 20–200 kilometriä vuosisadassa. Pidemmät kesät ja kuivat kaudet saattavat aiheuttaa myös kasvavan metsäpaloriskin. Myös tuulituhojen odotetaan lisääntyvän. Kokonaisuudessaan puuston kasvun on kuitenkin ennustettu nousevan noin 10–15 % Etelä-Suomessa ia 25–35 % Pohjois-Suomessa, jolloin kotimaisen puuraaka-aineen saatavuus metsäteollisuudelle paranee. On kuitenkin epäselvää, kuinka kasvuvauhdin nopeutuminen vaikuttaa metsäteollisuuden kannattavuuteen, sillä metsä kasvaa tälläkin hetkellä Suomessa hakkuutahtia nopeammin. [4]

Ilmastonmuutoksella voi olla vaikutuksia myös teolliselle prosessille. Routimisen vähentyminen vaikeuttaa puiden talviaikaista korjuuta, altistaa harvennuksissa metsään jätettävät puut entistä helpommin vaurioille, sekä heikentää metsäteiden kuntoa. Toisaalta ohentuva lumipeite saattaisi helpottaa puunkorjuuta talvisin. Kelirikkoajan piteneminen puolestaan lisää konekapasiteetin ja puun varastoinnin tarvetta. Myrskytuhot saattavat aiheuttaa äkillisiä tarjontapiikkejä. Kansainvälisesti vertaillen Suomen metsät ovat monien muiden alueiden metsiä vähemmän haavoittuvaisia, mikä saattaa lisätä kiinnostusta suomalaiseen metsäteollisuuteen. [4]

Kasvukauden pitenemisellä ja ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvamisella voi olla myös vaikutuksia puun käyttöominaisuuksille. Esimerkiksi mäntytukkien käytettävyys sahauksessa ja puuseppien materiaalina voi heiketä, jos männyn sädekasvu lisääntyy. Lehtipuissa taas on havaittu ligniinin ja selluloosan pitoisuuksien vähentyvän ilman hiilidioksidipitoisuuden noustessa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset puuraaka-aineen käsittelyominaisuuksiin vaativat jatkossa lisää tutkimusta. [4]

Uusia raaka-aineita elintarviketeollisuudelle

Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen. [5] Noin 85 % suomalaisen elintarviketeollisuuden raaka-aineista on kotimaista alkuperää. Ilmastonmuutos tuleekin vaikuttamaan maataloudessa tapahtuvien muutosten kautta siihen, millaisia kotimaisia raaka-aineita elintarviketeollisuudella on käytettävissään. Uusien lajikkeiden, kuten maissin, viljely saattaa tulla Suomessa mahdolliseksi kasvukauden pidentyessä ja viljelyvyöhykkeiden siirtyessä pohjoisemmas. Pitkällä aikavälillä muutoksella voi olla vaikutusta myös elintarviketeollisuuden laitosten sijoittumiseen. [4]

Myös elintarviketeollisuuteen vaikuttaa kansainvälinen kehitys. Maanviljelyn hankaloituminen kuivuudesta kärsivillä alueilla ja toisaalta kehittyvien maiden vaurastuminen voivat lisätä suomalaiseen ruokaan kohdistuvaa kysyntää. [4]

Muuttuvat sääolosuhteet vaikuttavat rakennusalaan

Ilmastonmuutos voi tuottaa uusia haasteita rakennusalalle, kun muuttuvat sääolosuhteet vaativat uudenlaisten rakennusmateriaalien ja suunnitelmien käyttöönottoa. Huomiota vaativat esimerkiksi muuttuvat kosteusolosuhteet ja myrskyjen esiintymistiheys sekä roudan sulaminen. Talvisin säiden lämpeneminen voi helpottaa perustöiden tekemistä, mutta toisaalta sateen tuleminen vetenä lisää rakenteiden vaurioriskiä ja kuivattamiskustannuksia. [6] Lisäksi helteet voivat kesäisin tehdä rakennusmailla työn raskaaksi terveydelle. Nykylainsäädännön ollessa voimassa kohoavat lämpötilat merkitsevät todennäköisesti myös pakollisiin taukoihin käytetyn työajan kasvua.

Ilmastonmuutos vaikuttaa energiansaantiin ja laitosten turvallisuuteen

Yleisesti ottaen teollisuuteen vaikuttavat osittain samat tekijät kuin asutukseenkin. Laitosten lämmitystarve vähenee, mutta toisaalta ilmastointi tulee viemään entistä enemmän energiaa. [7] Myös muutokset energian saatavuudessa ja huoltovarmuudessa vaikuttavat teollisuuteen. Ongelmia voi aiheuttaa myös vesistöjen lämpeneminen, jolloin veden käyttäminen teollisuusprosesseissa viilentämiseen voi vaikeutua. [8] Paloherkkiä aineita käsittelevät teollisuuslaitokset, esimerkiksi kemianteollisuuden alalla, voivat lisäksi kohdata lämpenevässä ilmastossa voimistuvan tulipaloriskin. Toisaalta myös sateisuuden lisääntyessä teollisuuslaitoksia saattavat haitata myös tulvat ja metallirakenteiden nopeutuva korroosio [9]. Myös teollisuuden logistiikalle voi koitua haittaa säähäiriöistä [4].

Lisää tutkimusta tarvitaan

Nykytietämyksen valossa ilmastonmuutoksella ei näytä olevan merkittäviä suoria vaikutuksia muihin teollisuuden aloihin, joskin monissa arvioissa on edelleen vaikeaa ottaa huomioon suurista ilmasto-olosuhteiden muutoksista johtuvien ilmiöiden esiintymistä. [4] Ilmastonmuutoksen vaikutuksista muun muassa suomalaisen kemikaali-, kaivos-, metalli- ja elektroniikkateollisuuden raaka-aineisiin tai prosesseihin tarvitaan tulevaisuudessa lisää tutkimustietoa, jotta mahdollisiin haittoihin voidaan varautua ajoissa.