Joukkoliikenteen ja liikkumisen ohjauksen rahoittaminen

Artikkeli 12.6.2023

Joukkoliikenteen rahoittaminen vaikuttaa joukkoliikenteen kilpailukykyyn ja houkuttelevuuteen suhteessa henkilöautoon.

Toimenpiteen sisältö

Joukkoliikenteelle myönnetyt valtionavustukset vaikuttavat suoraan joukkoliikenteen palvelutasoon ja siten sen houkuttelevuuteen. Kuntien ja muiden organisaatioiden liikkumisen ohjaukseen osoitetulla rahoituksella puolestaan pyritään vaikuttamaan ihmisten kulkutapavalintoihin tiedollisella ohjauksella, markkinoinnilla ja kokeiluilla.

Toimenpiteiden tavoitteina on lisätä joukkoliikenteen osuutta ja vähentää henkilöautolla tehtävien matkojen osuutta liikenteestä. Toimenpide on raportoitu ilmastovuosikertomuksessa [1], YK:lle [2] ja EU:lle [3] vuonna 2022.

Tilannearvio

Vuosi

Perustelut

2023

Toteutus etenee, mutta joukkoliikenteen osuus liikenteestä ei ole kasvanut.

Joukkoliikenteelle myönnetyt valtionavustukset ovat pysyneet suurin piirtein samalla tasolla vuosina 2009–2019. Vuosina 2020 ja 2021 rahoitusta nostettiin pandemian aiheuttamien matkustajamäärien vähentymisen vuoksi. [4]. Kuntien ym. organisaatioiden liikkumisen ohjauksen hankkeisiin on osoitettu vuosittain valtionavustusta vuodesta 2010. Myönnetty rahoitus on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla tai laskenut viime vuosina (0,7–0,9 miljoonaa euroa/vuosi). [5] Joukkoliikenteen matkustajamäärät laskivat voimakkaasti koronapandemian seurauksena vuonna 2020, ja jäivät tätä vielä alhaisemmalle tasolle vuonna 2021 [6]Sekä joukkoliikenteen matkamäärät (matkaa/hlö/vrk) että matkasuorite (km/hlö/vrk) ovat laskeneet noin 40 prosenttia vuonna 2021 verrattuna vuoteen 2016. [7] Ennen pandemiaa joukkoliikenteen matkamäärät ja -suoritteet pysyivät valtakunnallisesti suurin piirtein samalla tasolla [8], mutta matkamäärät kasvoivat suurissa kaupungeissa [9] Joukkoliikenteen tukien kaksinkertaistaminen suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille vuosina 2022–2024 tuottaisi arviolta 0,008 Mt päästövähennyksen vuonna 2030 [10]. Joukkoliikennesuoritteen mahdollisen kasvun vaikutus liikenteen päästövähennysten saavuttamiseen riippuu siitä, kuinka suuri osuus uusista joukkoliikennematkoista korvaa henkilöautoilua. Tiivis yhdyskuntarakenne tukee joukkoliikenteen järjestämistä. Yhdyskuntarakenne hajautui voimakkaasti 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella. 2010-luvulla hajautumiskehitys näyttäisi taittuneen [11]. Kestävillä kulkumuodoilla (joukkoliikenne, kävely ja pyöräily) kuljettavissa olevien työmatkojen osuus on pitkällä aikavälillä pienentynyt Suomen suurimmilla kaupunkiseuduilla Helsingin kaupunkiseutua lukuun ottamatta. Vuonna 2019 näyttää kuitenkin tapahtuneen pieni käänne parempaan suuntaan. [12] Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamisen kannalta riittävää joukkoliikenteen kasvua ei ole nykyisessä toimintaympäristössä mahdollista saavuttaa pelkästään joukkoliikennettä kehittämällä, vaan samalla tarvitaan toimia, jotka vähentävät henkilöautoilun houkuttelevuutta. [9]

Siljander, R, Cederlöf, M. & Skoglund, K. 2022. Ilmastovuosikertomus 2022. Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:24. Ympäristöministeriö. 118 s. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164392
Finland’s Eighth National Communication under the United Nations Framework Convention on Climate Change. 2022. Ministry of the Environment and Statistics Finland, Helsinki. 499 p. https://www.stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/fi_nc8_final.pdf
European Enviornment Agency EEA. 25.11.2022 (päivitetty). EEA database on greenhouse gas policies and measures in Europe. http://pam.apps.eea.europa.eu/
Traficom 2022. Tilastotietokanta/ Julkisen liikenteen suoritetilasto/ 12zb – Julkisen liikenteen suppea aikasarja, 2009–2021. https://trafi2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/TraFi/TraFi__Julkisen_liikenteen_suoritetilasto/?tablelist=true
Metsäranta, H., Weiste, H., Vähätörmä, P., Hyvärinen, J. & Salminen, A. 2022. Julkisen henkilöliikenteen tukien vaikuttavuus. Tarkastelukehikon määrittely ja tukien arviointi. Traficomin tutkimuksia ja selvityksiä 17/2022. Traficom, Liikenne- ja viestintävirasto. https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/Julkisen%20henkil%C3%B6liikenteen%20tukien%20vaikuttavuus_selvitys_2022-06-17.pdf
Tilastokeskus 8.12.2022 (päivitetty). Liikenne ja matkailu > Liikenneverkko ja henkilöliikenne > Matkustajat liikennemuodoittain. https://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_liikenne.html#liikenneverkko-henkiloliikenne
Kallio, R., Kärkinen, T., Mutikainen, J. & Supponen, A. 2023. Henkilöliikennetutkimus 2021. Suomalaisten liikkuminen. Traficomin tutkimuksia ja selvityksiä 1/2023. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. 47 s. https://www.traficom.fi/fi/julkaisut/henkiloliikennetutkimus-2021-suomalaisten-liikkuminen
Liikennevirasto 2018. Henkilöliikennetutkimus 2016. Liikennevirasto, Helsinki Suomalaisten liikkuminen. Liikenneviraston tilastoja 1/2018. 113 s. (pdf) https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lti_2018-01_henkiloliikennetutkimus_2016_web.pdf
Metsäranta, H. & Weiste, H. 2019. Taustaselvitys joukkoliikenteen tilakuvasta ja tavoitteellisesta kehityssuunnasta. Traficomin julkaisuja 25/2019. https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Traficom_25_2019_Joukkoliikenteen_tilakuva%2003092019.pdf
Liikenne- ja viestintäministeriö. 2021. Fossiilittoman liikenteen tiekartta. Valtioneuvoston periaatepäätös kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentämisestä. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:15. Liikenne- ja viestintäministeriö. 54 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-588-0
Helminen, V., Nurmio, K., Vesanen, S. 2020. Kaupunki-maaseutu-alueluokitus 2018. Paikkatietopohjaisen alueluokituksen päivitys. Suomen ympäristökeskusken raportteja 21/2020. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/315440
SYKE, Suomen ympäristökeskus 2022. Alueidenkäytön vuosikatsaus 2021 – Taajamien muutokset piirtävät kuvan alue- ja yhdyskuntarakenteesta. Suomen ympäristökeskus, February 19, 2022. https://storymaps.arcgis.com/stories/71cde8d5eee5462296805ef83088d506

Tuottajatahot

Sisältö on tuotettu Suomen Akatemian rahoittamassa FACTOR-hankkeessa.