Kaavoituksen ja suunnittelun vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin voidaan arvioida laskureiden avulla

Artikkeli

Kaupunkisuunnittelussa ilmastovaikutusten arviointiin voidaan käyttää useita eri menetelmiä. Päästölaskennalla voidaan selvittää kaavoituksen ja rakentamisen vaikutuksia päästölähteisiin sekä hiilivarastoihin ja -nieluihin. Ilmastopäästöjen lisäksi arvioinneissa voidaan huomioida myös muita osaalueita, kuten vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja mahdollisuuksia kestävien liikkumismuotojen hyödyntämiseen.

Päästölaskentaan on käytettävissä useita eri menetelmiä

Kaupunkisuunnittelussa ilmastonmuutoksen hillintään viitataan usein ilmaisulla ”kaavoituksen ja rakentamisen ilmastovaikutukset”. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa on tarkoituksena, että ilmastovaikutukset eli ilmastonmuutoksen torjunta otetaan huomioon kaavoituksessa, rakentamisessa ja rakennuskannan ylläpidossa [1].

Kohti ilmastokestäväää kaupunkia -oppaassa kaupunkisuunnittelun ilmastovaikutusten lähtökohtana ovat yhdyskuntarakenteen suoraan ja välillisesti aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen arviointi. Alueidenkäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa päästöarviointiin ei ole käytössä yhdenmukaista vakiintunutta menetelmää. Arvioiden vertailtavuuden ja yhteneväisyyden kannalta onkin tärkeää, että laskennassa huomioitavat asiat ovat selkeitä kaikille arvioinnin käyttäjille.

Päästöarvioinnin lopputuloksiin ja vertailtavuuteen vaikuttavat:

  • laskentamenetelmä
  • päästösektorien valinta
  • paikallisten lähtötietojen saatavuus ja laatu
  • erilaiset yksityiskohtaisemmat menetelmäerot päästösektorien sisällä.

Päästöarviointimenetelmät voidaan karkeasti jakaa tuotanto- ja kulutusperusteisiin laskentamenetelmiin sekä näiden yhdistelmiin eli käyttöperusteisiin laskentamenetelmiin:

  • Tuotantoperusteisessa laskentatavassa arvioidaan tietyllä alueella syntyvät välittömät kasvihuonekaasupäästöt. Menetelmää kutsutaan myös alueperusteiseksi laskentatavaksi, koska se huomioi päästölähteiden sijainnin.
  • Kulutusperusteisessa laskennassa huomioidaan tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaren aikaiset päästöt. Tässä menetelmässä päästölähteiden sijainnilla ei ole merkitystä, sillä laskennassa huomioidaan tuotteiden ja palveluiden ilmastopäästöt koko tuotantoketjun osalta.
  • Käyttöperusteisessa laskennassa osa päästöistä lasketaan alueellisesti ja osa kulutuksen mukaisesti. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelussa on vakiintumassa tämä menetelmä. [2]

Esimerkki

Helsingin kaupungin asemakaavojen päästövaikutuksia on arvioitu vähähiilisyyden arviointimenetelmä HAVAn avulla. Kyseessä on käyttöperusteinen eli alueen tuotanto- ja kulutusperusteisia päästöjä arvioiva laskentapa, joka tehdään Excel-pohjaisella työkalulla 50 vuoden tarkasteluajanjaksolle. Menetelmän lähtökohtana on hyödynnetty ympäristöministeriön rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmää, joka puolestaan on kehitetty Euroopan komission Level(s)-menetelmän pohjalta.

HAVA-laskentamenetelmässä ilmastopäästöjä arvioidaan seuraavilla osa-alueilla:

  • esirakentaminen

  • infra ja yleiset alueet: rakentaminen ja ylläpito

  • rakennukset ja tontit: rakentaminen ja ylläpito

  • energiankulutus: rakennukset ja katuvalaistus

  • liikenne

  • maaperän ja kasvillisuuden hiilivarastot.

[3], [4]

Ilmastovaikutusten arviointityökalut auttavat suunnittelussa

Kaavoituksen ja rakentamisen ilmastovaikutusten arviointiin voidaan käyttää erilaisia työkaluja, jotka täydentävät toisiaan. Työkalut voidaan jaotella päästölaskureihin ja kokonaisvaltaisempiin arviointityökaluihin, jotka eroavat toisistaan muun muassa vaadittavien aineiston suhteen. Päästölaskureilla käsitellään dataa ja tuotetaan määrällisiä arvioita. Kokonaisvaltaiset arviointityökalut taas auttavat tuomaan esille eri näkökulmia ja ohjaavat muun muassa tulevia selvityksiä. [5]

Päästölaskureilla voidaan arvioida, miten rakentaminen, energiaratkaisut ja liikennesuunnittelu vaikuttavat hiilidioksidipäästöihin. Päästölaskelmat voivat tuoda esiin ratkaisujen välisiä eroja ilmastovaikutuksissa ja auttaa eri suunnitteluvaihtoehtojen vertailussa. [5]

Laskelmiin sisältyy runsaasti oletuksia, jotka vaihtelevat käytettävän menetelmän mukaan. Toisaalta myös valittujen menetelmien yhtenäisyys vaikuttaa siihen, kuinka hyvin tiedot ovat yhdisteltävissä suunnittelun eri vaiheissa [3]. Tulokset ovat suuntaa antavia, eikä kaavan käytännön toteutus koskaan täydellisesti vastaa suunnitelmaa. Päästölaskelmat antavat kuitenkin hyvän käsityksen päästöjen suuruusluokasta eri suunnitteluvaihtoehdoilla. [5]

Kaavasuunnittelun tueksi tarkoitettuja päästölaskureita ja laadullisia ilmastovaikutusten arviointityökaluja on saatavilla useita erilaisia (taulukko 1). Työkalujen hyödyntämisessä on syytä huomioida, että laskentakäytännöt ovat monilta osin vasta vakiintumassa ja käynnissä on useita kansallisia ja EUtason kehityshankkeita laskentatapojen yhtenäistämiseksi. Esimerkiksi hiilinielujen laskennassa ei vielä ole alueidenkäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen vakiintuneita menetelmätapoja.

Taulukko 1. Esimerkkejä kaavan ilmastovaikutusten arviointityökaluista
Laskuri

KEKO

(Kaavoituksen ekolaskuri)

[6]

KILVA

(Ilmasto-kestävän kaavoituksen tarkistuslista)

[7]

Kaavoituksen hiililaskuri

[8], [9]

Hiilikartta-työkalu kaavoituksen ilmasto-vaikutusten arviointiin

[10]

Kaava-taso, jolle työkalu soveltuu
  • Erityisesti asemakaava
  • Kaikki kaavatasot, ensisijaisesti asema- ja yleiskaava sekä niihin liittyvä viranomais-ohjaus
  • Kaikki kaavatasot
  • Kaikki kaavatasot
  • Voidaan myös käyttää strategisessa suunnittelussa ja ympäristö-vaikutusten arvioinnissa
Teemat tai osa-alueet, joita työkalu käsittelee
  • Kasvihuone-kaasupäästöt
  • Luonnonvarojen käyttö
  • Vaikutukset luonnon moni-muotoisuuteen ja ekosysteemi- palveluihin
  • Tuottaa myös arvion kokonais-ekotehok-kuudesta ja vertaa vaikutuksia koko maan keskiarvoon.
  • Luonnon-varojen käytön minimointi
  • Kestävän elämäntavan mahdollis-taminen (liikkuminen, kestävät ratkaisut)
  • Kulutuksen päästöt (uusiutuva energia, rakennusten ja infran energia- ja resurssi-tehokkuus)
  • Varautuminen ilmaston-muutoksen aiheuttamiin riskeihin
  • Metsien ja maaperän hiilivarastot
  • Kaavoitettavan alueen hiilivaraston ja hiilinielujen nykytila
  • Hiilivaraston ja hiilinielujen tuleva kehitys eri kaava-vaihto-ehdoissa
Tuotetun arvioinnin tyyppi
  • Tarkat määrälliset arviot vaikutuksista
  • Laadulliset arviot suunnitelma-vaihtoehtojen vahvuuksista ja heikkouksista
  • Tarkat määrälliset arviot vaikutuksista.
  • Tarkat määrälliset arviot vaikutuksista
Muita huomioita
  • Laskurin käyttö edellyttää yksityis-kohtaisia tietoja suunnittelu-kohteesta.
  • Laskuri päivitetään lähi-tulevaisuudessa.
  • Työkalun käyttö on mahdollista myös ilman yksityis-kohtaisia tietoja suunnittelu-kohteesta.
  • Tulos lasketaan seuraavan 20 vuoden ajalle kaavan toteu-tumisesta.
  • Työkalun käyttö on mahdollista myös oletusarvoilla.
  • Paikkatieto-pohjainen työkalu
  • Hiilikartta on kehitetty yhdessä pilottikuntien kanssa (Turku, Porvoo, Tampere ja Sodankylä).

Kaupunkisuunnittelun toimijoiden tarkistuslista: kaupunkisuunnittelu osana ilmastonmuutoksen hillintää

Seuraavan kysymyslistan avulla voidaan tunnistaa ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä toimenpiteitä kaupunkisuunnittelun näkökulmasta.

[11]

Tuottajatahot

  • Sisältö on tuotettu EU:n LIFE-ohjelman osarahoittamassa LIFE17 IPC/FI/000002 LIFE-IP CANEMURE -hankkeessa.