Kaupunkien tulvasuojelussa korostuvat rantarakentamisen ja hulevesien hallinnan suunnittelu
Tulvasuojelu- ja hulevesiratkaisuissa voidaan huomioida useita kestävän kaupunkikehityksen tavoitteita. Rannikkoalueet voivat olla erityisen haavoittuvia tulvariskeille ja eroosiolle. Toimivat tulvasuojelu- ja hulevesirakenteet ovat turvallisia, esteettömiä, lisäävät kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat kaupunkilaisille mahdollisuuksia virkistäytymiseen.
Rantarakentamisessa on huomioitava rakennusten sijoittelu ja rakennusmateriaalien kestävyys
Tiheästi asutut ja alavat rannikkoalueet ovat erityisen haavoittuvia ilmastonmuutokselle ja merenpinnan korkeuteen vaikuttaville sään ääri-ilmiöille. Ilmastonmuutos lisää tulvariskejä ja eroosiota rannikkoalueilla, minkä lisäksi tuulisuus ja sään ääri-ilmiöt aiheuttavat ongelmia erityisesti korkeille rakennuksille, rakenteille, katoille ja rakennusten ulkopinnoille. [1] Tuuli ja viistosade voivat myös aiheuttaa kosteusvaurioita sekä niiden myötä lisääntyviä sisäilmaongelmia tuomalla kosteutta talojen rakenteisiin [2].
Ranta-alueiden suunnittelussa on otettava huomioon seuraavat seikat:
- Ranta-alueiden kaavoituksessa on kiinnitettävä huomiota rantarakentamisen ilmastokestävyyteen ja tulvasuojeluun noudattamalla vaadittavia rakennuskorkeuksia sekä tulvariskinhallintasuunnitelmia.
- Läpi kaavoitus- ja rakennusprosessin (tontinluovutus ja rakennustapaohjeet) on otettava huomioon rakennusten sijoittelun ja rakennusmateriaalien kestävyys.
- Kaavoituksen ja rakennusjärjestyksen yhteydessä on huomioitava ylimmät vedenkorkeudet ja mahdolliset sortumariskit (muun muassa rannikkoalueiden merenpinnan skenaariot). Vedenkorkeuksissa ja tulvavaaraa arvioidessa on huomioitava aaltoiluvara (ja mahdollinen jään työntyminen). Tämä voidaan tehdä aaltoilumallilla (ja mittauksilla) ja tuottamalla paikallinen aallonkorkeuskartasto [3].
Esimerkki
Helsingin ja Espoon rannikkoalue on nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueeksi. Meritulvasta voi aiheutua alueellisia merkittäviä vahinkoja muun muassa asutukselle, rakennuksille, tiestölle ja yhdyskuntatekniikalle. Lisäksi alueella on voimakasta kaavoitus- ja rakennuspainetta rannan läheisyyteen. Tulvariskiä vähentäviksi toimenpiteiksi maankäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa on asetettu:
tulvakorkeuksien huomioon ottaminen valtakunnallisten suositusten mukaisesti
uudisrakennettavien alueiden laajamittainen maanpinnan korottaminen riittävälle tasolle. [4]
Hulevesien hallinta perustuu valuma-aluelähtöiseen tarkasteluun
Ilmastonmuutoksen myötä tarve hulevesien kokonaisvaltaiselle hallinnalle kasvaa. Äkilliset valumamuutokset voivat johtaa hulevesiverkoston tulvimiseen, puhtaan ja likaisen veden sekoittumiseen ja alueen pienvesistöjen kuormittumiseen, mikäli hulevesivirtojen epäpuhtauksia ei onnistuta puhdistamaan hallitusti. Hulevesien hallinnassa on pyrittävä hydrologisen kierron parantamiseen, jolloin toimia kohdistetaan hulevesien syntypaikkoihin, hulevesien johtamiseen ja niiden purkupisteeseen. [5]
Hulevesivalunnan ja hulevesitulvien muodostumiseen vaikuttavat muun muassa sateen intensiteetti ja kesto, sadetapahtumaa edeltävän kuivan ajan pituus, maanpinnan kaltevuus, maaperän ominaisuudet sekä rakennetun ympäristön läpäisemättömän pinnan määrä [5]. Mitä enemmän alueella on läpäisemätöntä pintaa, sitä suurempi on pintavalunnan määrä. Hulevesien luonnonmukaisella määrällisellä ja laadullisella hallinnalla voidaan vähentää muodostuvan huleveden määrää, imeyttämään hulevesiä sekä tasoittamaan hulevesivirtaamia. Ilmastonmuutoksen myötä virtaamien tasoittaminen on entistä tärkeämpää rankkasateiden ja kuivien kausien yleistyessä.
Hulevesisuunnittelun perustana on valuma-aluelähtöinen suunnittelu. Rakennettaessa uusille alueille tulee tehdä tarkastelu maasto- ja maisemarakenteesta, niihin kuuluvista pohjaveden muodostumisalueista ja vesistöistä. Mikäli hulevedet johdetaan pois pohjavesialueelta, muutetaan pohjavesialueen luonnontilaa ja vähennetään pohjaveden muodostumista. Toisaalta hulevesien imeyttäminen pohjavesiksi muodostaa riskin imeytettävän pohjaveden laadulle. Tämän vuoksi imeytys tulee kohdistaa oikealle alueelle sekä varmistaa imeytysjärjestelmän toimivuus ja imeytettävän veden hyvä laatu. [5]
Hulevesien hallintasuunnitelma toimii perustana kaavamääräyksille, rakentamistapaohjeille ja hulevesien hallintajärjestelmän alustavalle mitoitukselle mukaan lukien tilavaraukset. Suunnittelussa etenemisjärjestys voi olla seuraava:
- tehdään tapauskohtainen kartoitus
- tunnistetaan tila-alueen riski- tai ongelmakohteet
- asetetaan hulevesien hallinnan laadulliset ja esteettiset tavoitteet. [5]
Esimerkki
Hollolan kunnan hulevesien hallintasuunnitelmassa on tunnistettu kaava-alueen ongelmapaikkoja, joissa vesi voi esimerkiksi helposti kerääntyä tielle ja rankkasadetilanteessa aiheuttaa paikallisen hulevesitulvan. Selvityksessä on kuvattu tunnistetun ongelmakohteen riskit, kuten kevyenliikenteen väylän tukkeutuminen sekä ehdotetut ratkaisuvaihtoehdot. Lisäksi selvitykseen on koottu ratkaisujen kustannusarviot ja vastuutaho. [6]
Hulevesien hallinnan ratkaisujen soveltuvuuden perusteena on alueen hulevesivirtaamien hydrologinen mitoitus, jossa arvioidaan ja/tai mallinnetaan:
- todennäköinen sade- tai sulamistapahtuman virtaama/määrä (sekä ilmastonmuutoksen aiheuttama sademäärien kasvu)
- hulevesien johtamisjärjestelmän riittävä kapasiteetti hetkellisen virtaaman aikana (perusteena sateen rankkuus)
- hulevesien varastointi ja käsittely (käytettävien rakenteiden mitoitusperusteena hulevesien määrä, kuten sademäärä, josta voidaan johtaa mitoitusvirtaama ja sen tilavuus)
- sateen kesto, intensiteetti, sademäärä ja toistuvuus. [7]
Edellytykset hulevesien hallinnan suunnitteluun muodostetaan yleiskaava- ja osayleiskaavatasolla, jotka ohjaavat asemakaavatason ratkaisuja. Yleis- ja osayleiskaavoissa voidaan antaa yleispiirteisiä määräyksiä hulevesitoimenpiteiden mitoituksesta, tehdä alustavat tilavaraukset ja osoittaa paikat alueellista hulevesien käsittelyä varten rakennettaville hulevesialtaille, lammikoille ja suodatuspainanteille. Asemakaavassa tulvien hallinnan suunnitelmia voidaan tarkentaa muun muassa maaperän laadun ja rakentamisen määrän perusteella. Asemakaavoituksen alkuvaiheessa voidaan vaikuttaa kaavan periaatteisiin muun muassa arvioimalla mahdollisuudet hulevesien muodostumisen ehkäisemiseen, paikalliseen hallintaan ja tarvittaessa viivyttämiseen.
Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelussa on voimassa soveltuvin osin myös osallistumista ja tiedottamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavoitusmenettely [8]. Esimerkiksi tiesuunnittelu vaatii tulvareittien huomioon ottamisen lisäksi ratkaisuja hulevesien viivyttämiseksi tienvarrella. Suunnitteluyhteistyöllä ja tienkäyttäjiä kuullen voidaan edistää esimerkiksi monihyötyisiä viherpainanteita ja pengerryksiä, jotka tarjoavat lähialueellaan viilennys- ja virkistysmahdollisuuksia sekä parhaimmillaan edistävät luonnon monimuotoisuutta.
Luontopohjaisilla tulvasuojelu- ja hulevesiratkaisuilla saadaan aikaan moninaisia hyötyjä
Tulvasuojelu- ja hulevesien hallintajärjestelmät voivat muodostaa merkittävän infrastruktuurin, joka vaikuttaa kaupunkiympäristön muuhun maankäyttöön ja kaava-alueen toimintaan. Siksi on olennaista kiinnittää huomiota terveys-, turvallisuus- ja esteettömyysnäkökulmiin jo suunnitteluvaiheessa. Tällaisia ovat liikenteen sujuvuus (ajo- ja kevyen liikenteen väylät), pelastusajoneuvojen pääsy rakennusten edustalle sekä huoltoajo. Ratkaisut eivät saa toimia esteenä alueen pelastustoiminnalle, minkä vuoksi yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee määrätä ja ottaa huomioon pelastusteiden sijainnit.
Tulvasuojelu- ja hulevesien hallintajärjestelmien hoito ja kunnossapito tulisi olla mahdollisimman vaivatonta ja kustannustehokasta. Erityisesti hulevesiratkaisujen suunnittelussa tulee varmistaa, etteivät niiden rakenteet estä esimerkiksi lumenaurausta ja -kaatoa tai katujen puhdistusta. Kasvillisuuden tulee sietää vaihtelevia kosteusolosuhteita, rajallista ja usein vähäravinteista kasvualustaa sekä saapuvan huleveden epäpuhtauksia. Lisäksi rakenteiden turvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota kaavoituksessa. Turvallisuuteen vaikuttavat esimerkiksi lammikoiden sijainti, syvyys ja rantojen tai patorakenteiden kaltevuus.
Rakennusaikaiset toimenpiteet tulee tuntea jo rakenteiden suunnitteluvaiheessa, sillä tietyt toimenpiteet vaikuttavat keskeisesti toteutukseen. Esimerkiksi olemassa olevan katurakenteen muokkauksessa on huomioitava rakenteen vaatimaa kaivuu, kaivannon tukeminen, suojaukset, riittävä etäisyys johtoihin, mahdollisen siirrettävän kasvillisuuden väliaikaisvarastointi sekä mahdolliset liikenteen ohjaustarpeet.
Tulvasuojelussa ja hulevesiratkaisuissa voidaan edistää monipuolisesti sosiokulttuurisia ja taloudellisia hyötyjä suosimalla luontopohjaisia ratkaisuja, jotka lisäävät kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, pienentävät tulvariskiä, parantavat ihmisten terveyttä ja sitovat hiiltä ilmakehästä [9]. Kaupunkiympäristöjen tulva- ja hulevesirakenteilla voidaan tarjota esimerkiksi virkistäytymismahdollisuuksia, kuten kahlailua ja viher- tai sinirakenteen äärellä istuskelua. Lisäksi voidaan ylläpitää esteettistä ja monimuotoista kasvillisuutta sekä lisätä ympäristökasvatusta esimerkiksi kylteillä, jotka kertovat valuma-alueista ja vesien hallinnasta. Tulva- ja hulevesirakenteilla voidaan lisäksi edistää ekosysteemipalveluja, kuten lajien ja elinympäristöjen monimuotoisuutta, maisema-arvoa ja hiilensidontaa. [10]
Kaupunkisuunnittelun toimijoiden tarkistuslista: Tulvat ja tulvariskien hallinta
Tulvien ja tulvariskienhallinnan huomioimista edistäviä kaupunkisuunnittelun keinoja voidaan tunnistaa seuraavan kysymyslistan avulla.
Katso myös
Tuottajatahot
Sisältö on tuotettu EU:n LIFE-ohjelman osarahoittamassa LIFE17 IPC/FI/000002 LIFE-IP CANEMURE -hankkeessa.