Kaupunkisuunnittelulla voidaan vastata ilmastohaasteisiin

Kuntatasolla ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen muutokseen kytkeytyvät vahvasti yhteen

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien haltuun ottamisessa kaupungeilla on erityinen rooli. Kaupunkisuunnittelu eli alueidenkäytön suunnittelu, kaavoitus ja rakentaminen vaikuttavat monin tavoin asuinalueella syntyviin ilmastopäästöihin. Kaupunkiympäristössä kestävät suunnitteluratkaisut ja -tavat ovat merkittävä keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja huolehtia hiilinieluista eli hillitä ilmastonmuutosta. Lisäksi kaupunkisuunnittelun avulla voidaan toteuttaa ilmastonmuutoksen sopeutumistoimia eli vähentää haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kuten tulville ja kuumuudelle.

Parhaassa tapauksessa hillintä- ja sopeutumistoimet täydentävät toisiaan ja tukevat kestävää kehitystä. Edistämällä tasapainoa hillinnän ja sopeutumisen välillä voidaan pienentää ja hallita paremmin ilmastonmuutoksesta johtuvia riskejä (muun muassa [1]). Kestävän kehityksen mukaisessa suunnittelussa molemmat näkökulmat otetaan huomioon mutta painotukset vaihtelevat luonnollisesti suunnittelutilanteen ja -kohteen mukaan. Ilmastokestävyyttä voidaan lisätä vahvistamalla kunnan edellytyksiä sopeutua paikallisiin ilmasto-olosuhteiden muutoksiin.

Suunnittelussa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että hillintä- ja sopeutumistoimet voivat olla keskenään myös ristiriidassa. Esimerkiksi kaupunkien laajentumiseen liittyvä yhdyskuntarakenteen hajautuminen voi olla ilmastonmuutoksen hillinnän ja päästöjen vähentämisen kannalta epäedullista, sillä se voi lisätä ilmastopäästöjen kumuloitumista uuden infrastruktuurin rakentamisen ja liikennöinnin lisääntyessä keskusta- ja reuna-alueiden välillä [2].

Toisaalta kaupunkirakenteen tiivistäminen on tyypillinen esimerkki toimenpiteestä, joka saattaa vaikeuttaa sopeutumista ilmastonmuutokseen. Rakentamisen tiivistäminen kaupunkialueilla voi vähentää viheralueita ja lisätä vettä läpäisemättömien alueiden pinta-alaa. Nämä tekijät puolestaan voivat lisätä alueen haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kun yhä suurempi väestömäärä saattaa altistua paikallisille tulvariskeille ja lisääntyvien helteiden haittavaikutuksille. [3], [4]

Kunnissa toteutetuilla ilmastoratkaisuilla on merkitystä

Kuntatasolla eri toimijat – hallinto, yritykset, asukkaat, kansalaisjärjestöt – vaikuttavat omilla ratkaisuillaan kunnan kasvihuonekaasupäästöihin ja siihen, kuinka hyvin kunta sopeutuu ilmastonmuutokseen. Toisaalta kunnissa tehdyt päätökset vaikuttavat kuntalaisten omiin mahdollisuuksiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja sopeutua ilmastonmuutokseen kustannusviisaasti [5]. Tämä korostaa vuorovaikutteisen suunnittelun merkitystä. Kuntalaisia osallistava yhteistyö vahvistaa yhteisön hyvinvointia ja tiedonkulkua sekä tuo merkityksellisyyttä omalle asuinalueelle.

Kunta voi ilmastotoimia koskevien suunnitelmiensa avulla näyttää esimerkkiä ilmastotoimien toteuttajana. Sen lisäksi se voi mahdollistaa, kannustaa ja ohjata kuntalaisten, järjestöjen ja yritysten kykyä edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja muutokseen sopeutumista. Kunnan ilmastotoimien toteuttamisessa ovat tärkeässä asemassa maankäytön suunnittelun eri tasot. Lisäksi kunta vastaa esimerkiksi hankinnoista, kiinteistöjen ylläpidosta sekä viherrakenteiden sijoittamisesta kaupunkirakenteessa.

Siirtyminen nykyistä kestävämpään yhteiskuntaan edellyttää muutoksia monella eri tasolla. Kunta voi pyrkiä toteuttamaan osan halutuista muutoksista suoraan omassa toiminnassaan, kuten kiinteistöjen hoidossa ja kunnan lakisääteisten tehtävien hoitamisessa. Merkittävä osa muutoksista syntyy kuitenkin kunnan toiminnan välillisinä vaikutuksina. Kaavoitus luo puitteet kehitykselle, mutta esimerkiksi rakennuskannan kehitys määräytyy viime kädessä taloudellisten, teknisten ja muiden yhteiskunnallisten tekijöiden vuorovaikutuksen tuloksena.

Haluttujen muutosten saavuttamiseksi ilmastokestävän kunnan tulee toiminnallaan ja ratkaisuillaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tätä varten kunnan tulee myös pohtia, miten se voi tehostaa ja rajoittaa erityisesti neitseellisten luonnonvarojen käyttöä edistämällä kiertotaloutta. Lisäksi kunnan olisi selvitettävä, miten se voi vähentää kuntalaisten ja yritysten haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille samalla lisäten hyvinvointia ja luontoarvoja. Muun muassa luontopohjaisilla ratkaisuilla, kuten tulvametsien ja rantaluhtien vaalimisella, pystytään vähentämään haavoittuvuutta sään ääri-ilmiöille.

Kaupunkisuunnitteloijoiden tarkistuslista: Ilmastokestävä kaupunkisuunnittelu

Ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua voidaan edistää monitavoitteisilla ja vuorovaikutteisilla suunnittelumenetelmillä. Seuraava kysymyslista auttaa arvioimaan ja kehittämään kaupunkisuunnittelua.

[6]