Kaupunkisuunnittelulla voidaan vastata ilmastohaasteisiin
Kaupunkisuunnittelun avulla voidaan sekä hillitä ilmastonmuutosta että
sopeutua ja varautua nykyisiin ja tulevaisuuden sää- ja ilmastoriskeihin. Ilmastotoimien toteuttaminen edellyttää suunnitteluyhteistyötä eri osa-alueilla ja monien eri toimijoiden kanssa. Parhaassa tapauksessa hillintä- ja sopeutumistoimet täydentävät toisiaan.
Kuntatasolla ilmastonmuutoksen hillintä ja
sopeutuminen muutokseen kytkeytyvät vahvasti
yhteen
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien haltuun ottamisessa kaupungeilla on erityinen rooli. Kaupunkisuunnittelu eli alueidenkäytön suunnittelu, kaavoitus ja rakentaminen vaikuttavat monin tavoin
asuinalueella syntyviin ilmastopäästöihin. Kaupunkiympäristössä kestävät suunnitteluratkaisut ja -tavat ovat merkittävä keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja huolehtia hiilinieluista eli hillitä ilmastonmuutosta. Lisäksi kaupunkisuunnittelun avulla voidaan toteuttaa ilmastonmuutoksen sopeutumistoimia eli vähentää haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kuten tulville ja kuumuudelle.
Parhaassa tapauksessa hillintä- ja sopeutumistoimet täydentävät toisiaan ja tukevat kestävää kehitystä. Edistämällä tasapainoa hillinnän ja sopeutumisen välillä voidaan pienentää ja hallita paremmin
ilmastonmuutoksesta johtuvia riskejä (muun muassa ). Kestävän kehityksen mukaisessa suunnittelussa molemmat näkökulmat otetaan huomioon mutta painotukset vaihtelevat luonnollisesti suunnittelutilanteen ja -kohteen mukaan. Ilmastokestävyyttä voidaan lisätä vahvistamalla kunnan edellytyksiä sopeutua paikallisiin ilmasto-olosuhteiden muutoksiin.
Suunnittelussa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että hillintä- ja sopeutumistoimet voivat olla keskenään myös ristiriidassa. Esimerkiksi kaupunkien laajentumiseen liittyvä yhdyskuntarakenteen hajautuminen voi olla ilmastonmuutoksen hillinnän ja päästöjen vähentämisen kannalta epäedullista, sillä se
voi lisätä ilmastopäästöjen kumuloitumista uuden infrastruktuurin rakentamisen ja liikennöinnin lisääntyessä keskusta- ja reuna-alueiden välillä .
Toisaalta kaupunkirakenteen tiivistäminen on tyypillinen esimerkki toimenpiteestä, joka saattaa vaikeuttaa sopeutumista ilmastonmuutokseen. Rakentamisen tiivistäminen kaupunkialueilla voi vähentää viheralueita ja lisätä vettä
läpäisemättömien alueiden pinta-alaa. Nämä tekijät puolestaan voivat lisätä alueen haavoittuvuutta
ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kun yhä suurempi väestömäärä saattaa altistua paikallisille tulvariskeille ja lisääntyvien helteiden haittavaikutuksille. ,
Kunnissa toteutetuilla ilmastoratkaisuilla on merkitystä
Kuntatasolla eri toimijat – hallinto, yritykset, asukkaat, kansalaisjärjestöt – vaikuttavat omilla ratkaisuillaan kunnan kasvihuonekaasupäästöihin ja siihen, kuinka hyvin kunta sopeutuu ilmastonmuutokseen. Toisaalta kunnissa tehdyt päätökset vaikuttavat kuntalaisten omiin mahdollisuuksiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja sopeutua ilmastonmuutokseen kustannusviisaasti . Tämä korostaa vuorovaikutteisen suunnittelun merkitystä. Kuntalaisia osallistava yhteistyö vahvistaa yhteisön
hyvinvointia ja tiedonkulkua sekä tuo merkityksellisyyttä omalle asuinalueelle.
Kunta voi ilmastotoimia koskevien suunnitelmiensa avulla näyttää esimerkkiä ilmastotoimien toteuttajana. Sen lisäksi se voi mahdollistaa, kannustaa ja ohjata kuntalaisten, järjestöjen ja yritysten kykyä
edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja muutokseen sopeutumista. Kunnan ilmastotoimien toteuttamisessa ovat tärkeässä asemassa maankäytön suunnittelun eri tasot. Lisäksi kunta vastaa esimerkiksi
hankinnoista, kiinteistöjen ylläpidosta sekä viherrakenteiden sijoittamisesta kaupunkirakenteessa.
Siirtyminen nykyistä kestävämpään yhteiskuntaan edellyttää muutoksia monella eri tasolla. Kunta
voi pyrkiä toteuttamaan osan halutuista muutoksista suoraan omassa toiminnassaan, kuten kiinteistöjen hoidossa ja kunnan lakisääteisten tehtävien hoitamisessa. Merkittävä osa muutoksista syntyy kuitenkin kunnan toiminnan välillisinä vaikutuksina. Kaavoitus luo puitteet kehitykselle, mutta esimerkiksi
rakennuskannan kehitys määräytyy viime kädessä taloudellisten, teknisten ja muiden yhteiskunnallisten tekijöiden vuorovaikutuksen tuloksena.
Haluttujen muutosten saavuttamiseksi ilmastokestävän kunnan tulee toiminnallaan ja ratkaisuillaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tätä varten kunnan tulee myös pohtia, miten se voi tehostaa ja rajoittaa erityisesti neitseellisten luonnonvarojen käyttöä edistämällä kiertotaloutta. Lisäksi
kunnan olisi selvitettävä, miten se voi vähentää kuntalaisten ja yritysten haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille samalla lisäten hyvinvointia ja luontoarvoja. Muun muassa luontopohjaisilla ratkaisuilla, kuten tulvametsien ja rantaluhtien vaalimisella, pystytään vähentämään haavoittuvuutta sään ääri-ilmiöille.
Kaupunkisuunnitteloijoiden tarkistuslista: Ilmastokestävä kaupunkisuunnittelu
Ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua voidaan edistää monitavoitteisilla ja vuorovaikutteisilla suunnittelumenetelmillä. Seuraava kysymyslista auttaa arvioimaan ja kehittämään kaupunkisuunnittelua.
- Onko ilmastokestävyydessä eli kyvyssä hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua ilmastonmuutokseen tunnistettu kehityskohtia, joita voidaan edistää osana alueidenkäytön suunnittelua, kaavoitusta ja rakentamista?
- Mitkä ovat ilmastokestävyyden kannalta keskeisiä tarpeita lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?
- Onko tarpeita kartoitettu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa? Miten varmistetaan aito vuorovaikutus ja eri toimijoiden näkemyksien huomioiminen ennen suunnitteluhanketta, sen aikana ja sen jälkeen?
- Ovatko ilmastonmuutoksen hillintää ja muutokseen sopeutumista edistävät toimet tasapainossa? Millaisia myönteisiä ja kielteisiä ristikkäisvaikutuksia on tunnistettu?
- Miten mahdollistetaan toiminnan jatkuvuus ja sitoutuminen ilmastokestävään suunnitteluun kaupungissa?
- Onko tunnistettu sidosryhmät, joihin suunnitelmalla on vaikutuksia?
- Onko prosessin etenemisestä viestitty kattavasti ja läpinäkyvästi?
-
Onko sidosryhmien osallistumista tuettu monipuolisesti eri keinoin esimerkiksi erilaisia aluekehityspelejä hyödyntämällä?
- Onko huolehdittu siitä, että kaikkien äänet saadaan esiin prosessissa ja otettu käyttöön keinoja, jotka edistävät kuulluksi tulemista?
- Millaisia keinoja ja tietoja tarvitaan päätöksenteon tueksi (esimerkiksi toimenpiteiden seuranta ja arviointi sekä kustannushyödyt)?
-
Hritonenko, V. & Yatsenko, Y. 2022. Sustainable adaptation and mitigation in regions and cities: Review of decision-support methods. Resources, Conservation & Recycling Advances, Volume 13, 200066.
https://doi.org/10.1016/j.rcradv.2022.200066
-
Lwasa, S., Seto, K. C, Bai, X., Blanco, H., Gurney, K. R., Kılkış, R., Lucon, O., Murakami, Pan, J., Sharifi, A. & Yamagata, Y. 2022: Urban systems and other settlements. In IPCC, 2022: Climate Change 2022: Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Shukla, P. R. Skea, J., Slade, R., Al Khourdajie, A., van Diemen, R., McCollum, D., Pathak, M., Some, S., Vyas, P., Fradera, R., Belkacemi, M., Hasija, A., Lisboa, G., Luz, S. & Malley, J. (eds.)]. s. 887. Cambridge University Press, Cambridge, UK and New York, NY, USA.
https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg3/chapter/chapter-8/
-
Parviainen, J. 2015. Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne 2015. Strategioista käytäntöön. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. 77 s.
https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2015/1712-kuntien-ja-maakuntien-ilmastotyon-tilanne-2015
-
Kankaanpää, S. 2017. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen uudet haasteet. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Helsinki. HSY:n julkaisuja x/2017. 58 s. (PDF)
https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tiedostot/pks_ilmastonmuutokseen_sopeutumisen_uudet_haasteet.pdf
-
Hildén, M., Auvinen, K., Berninger, K., Björklund, M., Ekholm, T., Ekroos, A., Huttunen, S., Hyytiäinen, K., Kokko, K., Lähteenmäki-Uutela, A., Mehling, M., Perrels, A., Seppälä, J., Soimakallio, S., Tikkakoski, P., Toivonen E. & Tynkkynen, O. 2021. Mahdollisuudet vahvistaa ilmastolakia uusilla keinoilla. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:5. 211 s.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-045-5
-
Tikkakoski, P., Leppänen, S., Mela, H., Luhtala, S., Hildén, M., Mikkola, M., Kühn, T., Naumanen, H., Ahonen, S., Haapala, A., Lilja, S., Tuomenvirta, H., Drebs, A. & Votsis, A. 2024. Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua: Opas ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen edistämiseen alueidenkäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja, 18/2024, Helsinki. 204 s.
http://hdl.handle.net/10138/576343
- Ulvi, T., Tenhunen, J., Riekkinen, V., Pihlainen, S., Berger, M. & Cederlöf, K. 2023. Opas kunnan ilmastosuunnitelman valmisteluun. Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:17, Helsinki. 115 s.
- Ympäristöministeriö. 2023. Oivalluksia ja ratkaisuehdotuksia: Kooste kolmen haastekimpputyön tuloksista Kestävä kaupunki -ohjelmassa vuosina 2022–2023. Demos Helsinki. 42 s (PDF)
- Aarninsalo, L., Jäske, M., Kulha, K., Mikko Leino, M. & Setälä, M. 2021. Moniäänistä ja perusteltua päätöksentekoa – Puntaroivat kansalaiskeskustelut poliittisten kiistakysymysten ratkaisussa. PALO-tutkimushanke. 15 s. (PALO-tutkimushankkeen opas puntaroivaan kansalaiskeskusteluun)
- Mäkelä, K. & Salo, P. 2021. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. Opas tekijälle, tilaajalle ja viranomaiselle. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 47/2021, Helsinki. 346 s.
- Nieminen, V., Kirjavainen, H., Lang, M. & Jäppinen, T. 2021. Kuinka onnistua yhteiskehittämällä? Case: Vaikeasti tavoitettavat nuoret ja heidän palvelunsa. 20 s. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. 20 s.
- Jalonen, P. & Antikainen, K. (toim.) 2020. Ilmastonmuutos ja kunnat – Opas kuntien ilmastotyön tueksi. Suomen
Kuntaliitto, Helsinki. 29 s.
- Korhonen, O., Lähteenoja, S. & Schmidt-Thomé. 2020. Vipinää kestävään kehitykseen. Agenda 2030 -työkirja
kunnille. Ympäristöministeriö, Helsinki. 114 s. (PDF) (Työkaluja, toimintamalleja sekä inspiroivia esimerkkejä, joiden avulla kunnat voivat edistää kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelman tavoitteiden saavuttamista muun muassa maankäytössä ja peruspalveluiden järjestämisessä).
- Ympäristöministeriö. 2015. Ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus – Näkökulmia kuntakaavoitukseen. Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto, Helsinki. Suomen ympäristö 3:2015. 86 s.
- Jäppinen, T. & Nieminen, V. 2014. Kuntalaiset keskiöön. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. 81 s. (työkalupakki kuntalaisten osallistumiseksi palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon)
- Söderman, T. & Saarela, S.-R. (toim.) 2011. Kestävät kaupunkiseudut – Kriteereitä ja mittareita suunnittelun työvälineiksi. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 25/2011. 200 s.
- Wahlgren, I., Kuismanen, K. & Makkonen, L. 2008. Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa – tapauskohtaisia tarkasteluja. VTT. Tutkimusraportti VTT-R-03986-08. 173 s. (PDF)
- Ilmastonkestävä kaupunki: Ilmastokestävän kaupungin suunnitteluopas
- Suomen Kuntaliitto: Osallisuus – kuntalaisten osallisuuden edistäminen (tietoa ja vinkkejä eri osallistamisen tavoista)
- Tampereen yliopisto: Agile Cities (Ketterä kaupunki -hankkeen (Dwellers in Agile Cities (DAC), 2016–2019) esimerkkejä ja artikkeleita kestävän asumisen ratkaisuista)
- Tampereen yliopisto: Ketterän asumisen keittokirja (Ketterä kaupunki -hankkeen (Dwellers in Agile Cities (DAC), 2016–
2019) kokoamaa tietoa ketterän asumisympäristön toteuttamiseksi)