Läpäisevät pinnat siirtävät lämpöä

Suunnitteluratkaisun kuvaus

Läpäisevät pinnat ja kasvillisuus lisäävät haihtuvan veden määrää, jolloin osa auringon energiasta ympäristössä sitoutuu latenttina eli piilevänä lämpönä vesihöyryyn lämpötilaa alentaen. Toisaalta vesi myös valuu läpäisevän materiaalin kautta maaperään, jolloin lämpöä voi siirtyä syvemmälle maaperään veden mukana. Läpäiseviin pintoihin yhdistetty kasvillisuus tukee veden haihtumista ja ratkaisun viilentävää vaikutusta. Vaihtoehtoisia päällysteitä ovat:

• harvaan asetettu betonikivetys, jonka saumat on tehty vettä läpäiseviksi asentamalla niihin esimerkiksi soraa tai nurmea
• erilaiset reikäkivet ja -laatat (kuva 1)
• sora- tai viherpintaiset vahvikekennot
• huokoinen (vettä läpäisevä) kivetys
• avoin asfaltti.

Mitä ratkaisulla saavutetaan?

Läpäisevällä pinnalla varustetun maanpinnan lämmönsiirtokyky paranee verrattuna perinteiseen asfalttiin, mikä lieventää lämpösaarekeilmiön vaikutuksia etenkin, jos ratkaisussa hyödynnetään kasvillisuutta. Niitä on hyödynnetty etenkin pysäköintialueilla, kulkuteillä ja oleskelualueilla. Samalla läpäisevät pinnat auttavat hulevesien hallinnassa, sillä vettä läpäisemättömät muuttavat voimakkaasti veden hydrologista kiertoa, kun vesi ei imeydy maaperään vaan se lisää pintavalumia ja viemäristön virtaamia. Samalla läpäisemättömän pinnan määrä heikentää taajamapurojen tilaa ja kuormittaa lähivesistöjä erillisviemäröidyillä alueilla.

Läpäiseviä pintoja ei ole tutkittu ensisijaisesti lämpösaarekeilmiön lieventämisen kannalta, sillä hankkeet keskittyvät pitkälti hulevesien hallintaan. Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) CLASS-hankkeessa [1], [2] on selvitetty erilaisten vettä läpäisevien pintojen soveltamista Pohjoismaiden olosuhteissa. Läpäiseviä pintoja soveltamalla voidaan edistää kasvien kasvua, mikä myös vähentää lämpösaarekeilmiötä.

Tarkistuslista

Ratkaisun kohdalla kannattaa huomioida seuraavat seikat:

• pinnan läpäisevyyden lisäksi myös sen heijastavuus
• erityisesti materiaalien ja rakenteiden kantavuus, routivuus ja tukemattomuus
• nykyisten ja tulevaisuuden olosuhteiden (sääolosuhteet, ilmastonmuutos, kaupungistuminen, rakentaminen) vaikutus tarpeeseen ja ratkaisujen kestävyyteen
• maan kaltevuus
• valuma-alueet, rannikko vs. sisämaa
• synergiaedut (esimerkiksi vesihuolto ja vesistön laatu, tulvariski)
• mahdollinen uusien ratkaisujen aiheuttama huleveden lisääntyminen viemäriverkostossa
• vihreän infrastruktuurin budjetointi.

Mahdolliset ristiriidat toteutuksessa

Vesihöyryyn sitoutunut lämpöenergia alentaa ilman lämpötilaa, mutta kostea ilma voi tuntua kuivaa ilmaa tukalammalta. Siten läpäisevien pintojen ja kasvillisuuden vaikutus kaupunkiilmastoon ei ole aivan yksiselitteinen. Kaupunkien kasvaessa ja tiivistyessä vettä läpäisemättömän materiaalin peittämä pinta-ala helposti kasvaa. Tällöin kaavoituksen keinot ovat usein tehokkaimpia viher- ja virkistysalueilla.

[3], [4]