Maamassojen kierrätys vähentää jätettä ja kuljetustarvetta

Ratkaisu

Maarakentamisessa käytettävien luonnonkiviaineksia voidaan korvata uusiomateriaaleilla, joita saadaan muun muassa ylijäämämaista ja teollisuuden sivutuotteista. Maamassoja koordinoimalla ja turhaa siirtelyä välttämällä voidaan vähentää maarakentamisen kustannuksia ja päästöjä.

Suunnitteluratkaisun kuvaus

Maarakentamisessa käytettävien luonnonkiviaineksia voidaan korvata uusiomateriaaleilla. Niitä voidaan saada ylijäämämaista (kuva 1), teollisuuden sivutuotteista ja jätteistä, lievästi pilaantuneista maista sekä vanhojen maarakenteiden materiaaleista . Tavoitteena on hyödyntää maa-ainekset joko niiden syntypaikalla tai muussa maanrakennuskohteessa. [1]. Käyttökohteita ovat muun muassa tienpohjat, pohjarakentaminen, pengerrykset, meluvallit ja maisemointi [2].

Kuva 1. Ylijäämämaan tehokas käyttö edellyttää parempia tietoja syntyvistä massoista, niiden hyötykäyttömahdollisuuksista sekä aikataulujen synkronointia.

© Tatu Turunen

Maa-aineksen tehokkaan jatkohyödyntämisen edellytyksenä on, että maa-aines lajitellaan kaivu- ja irrotusvaiheessa erikseen muista aineista, kuten roskista. Maamassan pilaantumattomuutta voidaan arvioida aistinvaraisesti. Vaikka maa-aines ei täytä pilaantumattoman maan kriteeriä, voidaan sitä kuitenkin hyödyntää. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon maa-aineksesta syntyvät ympäristö- ja terveysriskit. Riskejä voidaan vähentää pitkäaikaisin suojaus- ja erityisrakentein tai esimerkiksi stabiloimalla maa-aines. [2]

Mitä ratkaisulla saavutetaan?

Maamassoja koordinoimalla ja turhaa siirtelyä välttämällä voidaan vähentää maarakentamisen kustannuksia ja päästöjä (muun muassa polttoaineen kulutuksen aiheuttamia) merkittävästi. Säästöjä saadaan, kun maamassojen kuljetustarve vähenee, maankaatopaikoille ja muille kaatopaikolle viedyn jätteen määrä pienenee ja neitseellisen kiviaineksen hankintatarve vastaavasti vähenee.

Tarkistuslista

  • Selvitä, mitä maamassoja kohteessa syntyy ja voidaanko niitä hyödyntää alueen rakentamisessa tai lähialueen rakentamisessa myöhemmin.
  • Mitkä ovat jätteenä syntyvien maamassojen tekniset ominaisuudet? Onko maa pilaantumatonta?

Mahdolliset ristiriidat toteutuksessa

Maamassojen siirroista ja erityisesti rakennusten purkutyömaiden yhteydessä syntyvässä jätteistä on säännelty ympäristölupaprosessin lisäksi erillisillä asetuksilla. MARA-asetuksen myötä tiettyjä jätteitä voidaan hyödyntää maarakennuksessa luonnonkiviaineksen sijaan myös ilman ympäristölupaa. Asetusta sovelletaan suunnitelmalliseen maarakentamiseen ja siihen liittyvään jätteen väliaikaiseen varastointiin. [3]

Jotta jäte voidaan hyödyntää oikea-aikaisesti, on jätteen tuottajien tunnettava jätteen tekniset omi-naisuudet sen ympäristökelpoisuuden (laadunvarmistus) lisäksi. Näin myös hyödyntämiskohteiden haltijoiden on helpompi hyödyntää kiertomateriaaleja luonnonkivi- tai maa-aineksen sijaan.

Kuntien on mahdollista edistää kiertotalouden toteutumista määrittelemällä hankinnoissaan tiettyjä minimivaatimuksia jätteiden hyötykäytölle sekä avaamalla rajapintoja uusille, uudelleenkäytön mahdollistaville toimenpiteille esimerkiksi purkutoimenpiteissään [4]

[5]

  • UUMA. Mitä uusiomaarakentaminen on? [Viitattu 22.3.2024] https://uusiomaarakentaminen.fi
  • Ympäristöministeriö. 2015. Kaivetut maa-ainekset. Jäteluonne ja käsittely. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuo-jeluosasto. Muistio 3.7.2015. 32 s. (PDF) [Viitattu 22.3.2024] https://ym.fi/documents/1410903/38439968/YM_Maa-ainesmuistio_FINAL_03072015-5E488047_B25B_45E4_AAE2_6495FBB53B5B-110447.pdf
  • Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017). [Viitattu 22.3.2024] https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170843
  • Häkämies S., Vehkalahti K., Lutfi E., Uotila T., Kivistö P., Rautalin K., Raimovaara M., Raimovaara E., Viluksela P., Tohka A., Koivumaa V., Yli-Pentti A., Järvenpää T., 2018. Rakennusten purku-urakoiden ja maamassojen hallinnan kiertotalous -nykytila, mahdollisuudet ja haasteet kunnissa: Rakentamisen kiertotalous kunnissa (RANTA) -hanke. Green Net Finland. 59 s. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110816830
  • Tikkakoski, P., Leppänen, S., Mela, H., Luhtala, S., Hildén, M., Mikkola, M., Kühn, T., Naumanen, H., Ahonen, S., Haapala, A., Lilja, S., Tuomenvirta, H., Drebs, A. & Votsis, A. 2024. Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua: Opas ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen edistämiseen alueidenkäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja, 18/2024, Helsinki. 204 s. http://hdl.handle.net/10138/576343

Tuottajatahot

  • Sisältö on tuotettu EU:n LIFE-ohjelman osarahoittamassa LIFE17 IPC/FI/000002 LIFE-IP CANEMURE -hankkeessa.