Maankäyttö – Hillintä

Artikkeli

Yhdyskuntarakenteen edelleen jatkuva hajautuminen on Suomessa ongelma ilmastonmuutoksen hillintää ajatellen.

Ongelmana on yhdyskuntarakenteen hajautuminen

Yhdyskuntien rakenne vaikuttaa ratkaisevasti rakennusten lämmittämisestä ja liikenteestä aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin. Nykyisin eniten matkoja syntyy kodin ja vapaa-ajankohteiden sekä kodin ja ostos- ja asiointikohteiden välille. Esimerkiksi kaupan keskittäminen suuriin yksiköihin keskustojen ulkopuolelle johtaa pitkiin yksityisautojen käyttöä vaativiin asiointimatkoihin. Kodin ja työpaikan väliset matkat ovat kolmas merkittävä matkatyyppi.

Asutuksen sijoittuminen työssäkäyntialueiden reuna-alueille ja erityisesti haja-asutusalueille lisää liikenteestä, rakennusten lämmityksestä ja teknisen huollon verkostoista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. On arvioitu, että haja-asutus kuluttaa energiaa 60 % enemmän kuin taajama-asutus.

Rakentaminen tulisi suunnata olemassa olevien liikenne- ja teknisen huollon verkkojen läheisyyteen niin, että etäisyydet työpaikkoihin ja palveluihin olisivat mahdollisimman lyhyet. Eheän ja tiiviin yhdyskuntarakenteen aikaansaamiseksi on oltava valmiutta käyttää tehokkaasti nykyisen lainsäädännön sallimat keinot rakentamisen ohjaamisessa ja sen toteuttamisen edistämisessä.

Tarvitaan strategisen tason yhteen sovittavaa suunnittelua

Maapolitiikan ja yhdyskuntasuunnittelun tulisi perustua strategisen tason yhteen sovittavaan suunnitteluun, jossa maankäytön rakennemallit ja liikennejärjestelmät tuottavat toimivan ja energiatehokkaan yhdyskuntarakenteen. Uusien alueiden toimintojen (kauppa, vapaa-aika, työ) sijoittelun kanssa samanaikaisesti tulisi suunnitella joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen perustuva liikenneverkko.

Lisäksi on yhteisesti käytävä läpi kaikki keinot, joilla hajarakentamisen osuutta kasvavilla kaupunkiseuduilla voidaan vähentää nykyisestä merkittävästi.

Lähteenä [1], [2], [3], [4]

Wahlgren, I. 2007. HAJA-ASUTUS – ongelma ilmastonmuutoksen hillinnässä. Maankäyttö 2/2007. http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk207/mk207_1023_wahlgren.pdf
Motiva: Liikennejärjestelmä http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/liikennejarjestelma
Motiva: Yhdyskuntasuunnittelu http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/yhdyskuntasuunnittelu
Kononen, A. & Pihala, A. 2007. Yhdyskuntarakenne hajaantuu kehyskuntien maaseutualueilla – onko kaavoituksella keinoja sen hallintaan? Maankäyttö 2/2007. http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk207/mk207_1024_kononen.pdf

Tarkistuslista

Energiansäästö ja energiatehokkuus: Suunnitellaanko uudet alueet energiatehokkaiksi liikkumisen ja rakennusten suhteen?

**Energiatehokkuus osaksi normaalia kaavoitusprosessia**
Vahvuudet, puoltavat tekijät	Heikkoudet, epävarmuudet	Kustannukset, talousvaikutukset
"Energiakaavassa" kytketään energiatehokkuus osaksi normaalia kaavoitusprosessia.	Kaavoitusprosessi on vaativa, koska siinä on mukana paljon uusia toimijoita ja se vaatii monenlaista uutta tietotaitoa.	+/- Uusi toimintatapa vaatii koulutusta ja työpanosta, mutta tulokset voivat olla hyviä.
Alue voidaan – ja se tulee – suunnitella laajana yhteistyönä viranomaisten, energiantuottajien, rakentajien, laitevalmistajien ja muiden yritysten sekä tulevien asukkaiden välillä.	Uuden teknologian soveltaminen ei useinkaan suju ongelmitta.	+ Pitkällä tähtäimellä energiatehokas kaupunkisuunnittelu voi tuoda erittäin merkittäviä säästöjä.
Alueen energiayhtiöille voidaan prosessissa luoda liiketoimintamalleja, jotka tukevat energiatehokasta rakentamista ja asukkaiden järkevämpää energiankäyttöä. Talonrakentamisessa voidaan tuoda loppukäyttäjä mukaan tuotekehitysprosessiin.

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen: Käyttääkö kunta lain suomia keinoja eheän yhdyskuntarakenteen turvaamiseksi?

**Kiinteistökeinottelun estäminen maankäytön ohjauksella, rakentamisen ohjaus kaavoituksella ja rakennusluvilla**
Vahvuudet, puoltavat tekijät	Heikkoudet, epävarmuudet	Kustannukset, talousvaikutukset
Yhdyskuntarakenteen hajautuminen on Suomessa ongelma ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.	Olemassa oleva infrastruktuuri voi rajoittaa ilmastomyötäisen yhdyskuntarakenteen kehittämistä.	+ Hyvällä suunnittelulla ja ohjauksella voidaan saada merkittäviä säästöjä pitkällä tähtäimellä.
Asutuksen sijoittuminen työssäkäyntialueiden reuna-alueille, ja erityisesti haja-asutusalueille, lisää liikenteestä ja rakennusten lämmityksestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä.	Kiinteistökeinottelijoiden ja muiden intressitahojen hienovarainenkin lobbaus voi heikentää ohjausprosessia ja kaavoituksen ja rakennusluvituksen tasoa.	+ Asutuksen sijoittuminen lähelle tiivistä keskustaa lisää kaupankäyntiä ja tarjoaa synergiaetuja kaupoille ja palveluille. Lisää myös työllisyyttä.
Rakentaminen tulisi keskittää olemassa olevien liikenne- ja teknisen huollon verkkojen läheisyyteen niin, että etäisyydet työpaikkoihin ja palveluihin olisivat mahdollisimman lyhyet.	Ohjauksessa, kaavoitusprosessissa tai luvituksessa ei useinkaan ole käytössä tai saatavissa kunnollista ja riittävää ilmastoasiantuntemusta.	- Vanhoja rakenteita voi olla kallista tai mahdotonta korjata.

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen: Ovatko kaupan palvelut ja muut palvelut jalankulkuetäisyydellä asunnoista ja työpaikoista?

**Lähipalvelujen suosiminen kaavoituksessa ja rakennusluvissa**
Vahvuudet, puoltavat tekijät	Heikkoudet, epävarmuudet	Kustannukset, talousvaikutukset
Liikennöintimatkoja syntyy Suomessa eniten kodin ja vapaa-ajankohteiden sekä kodin ja ostos- ja asiointikohteiden välillä.	Olemassa olevan infrastruktuurin muuttaminen ja kehittäminen ilmastomyötäisemmäksi on useimmiten hidas prosessi.	+ Viihtyisä keskusta, johon pääsee helposti kävellen ja julkisilla kulkuneuvoilla, lisää kaupankäyntiä ja tarjoaa synergiaetuja kaupoille ja palveluille. Lisää myös työllisyyttä.
Kaupan keskittäminen suuriin yksiköihin keskustojen ulkopuolelle johtaa pitkiin yksityisautojen käyttöä vaativiin asiointimatkoihin.	Yksityisautoilun vähentämisessä on tähän asti törmätty - ja tullaan todennäköisesti lähitulevaisuudessakin törmäämään - autoilua vahvasti suosivaan asenneilmastoon niin kansalaisten kuin päättäjien piirissä.	+/- Lähikaupat ja -palvelut hyötyvät, suuret kauppakeskukset keskustojen ulkopuolella häviävät.
Tulevaisuudessa liikkumisen kustannukset tulevat nousemaan polttoaineiden hinnan nousun myötä, jolloin keskustan ulkopuoliset suuret kauppakeskukset tulevat kannattamattomiksi.		- Kuljetuspalvelujen tarve vähenee, mikä lisää alan työttömyyttä.

Kestävä liikkuminen ja liikennesuunnittelu: Onko yhdyskuntarakenne myös autottomille henkilöille tehokas ja miellyttävä?

**Toimiva kevyt- ja joukkoliikenne yhdyskuntarakenteen lähtökohdaksi**
Vahvuudet, puoltavat tekijät	Heikkoudet, epävarmuudet	Kustannukset, talousvaikutukset
Kevyeen liikenteeseen ja joukkoliikenteeseen perustuva liikenneverkko tulisi suunnitella samanaikaisesti uusien alueiden toimintojen (kauppa, vapaa-aika, työ) sijoittelun kanssa.	Yhteensovittamisen onnistuminen edellyttää kunnan ylimpien päättäjien strategista näkemystä ja vahvaa tahtotilaa sekä maankäytön ja liikenteen suunnittelijoiden saumatonta yhteistyötä.	+ Lähikaupat ja -palvelut hyötyvät. Luo myös työpaikkoja lähikauppoihin ja julkisen liikenteen työntekijöille.
	Olemassa olevan infrastruktuurin muuttaminen ja kehittäminen ilmastomyötäisemmäksi on useimmiten hidas prosessi.	+ Hyvällä suunnittelulla voidaan säästää tulevaisuuden kustannuksista.
	Yksityisautoilun vähentämisessä on tähän asti törmätty - ja tullaan todennäköisesti lähitulevaisuudessakin törmäämään - autoilua vahvasti suosivaan asenneilmastoon niin kansalaisten kuin päättäjien piirissä.	- Olemassa olevan infrastruktuurin muuttaminen voi olla kallista tai mahdotonta.

Maankäyttö – Hillintä

Ongelmana on yhdyskuntarakenteen hajautuminen

Tarvitaan strategisen tason yhteen sovittavaa suunnittelua

Lähteet

Aiheesta muualla

Tarkistuslista

Tuottajatahot