Ilmastokestävyyttä voidaan edistää monitavoitteisella ja vuorovaikutteisella kaupunkisuunnittelulla

Ilmastokestävässä kaupunkisuunnittelussa on sovitettava yhteen useita eri näkökulmia

Kaupunkiympäristö tuottaa parhaimmillaan lukuisia elinympäristön hyvinvoinnin, luonnonvarojen ja virkistyksen kannalta olennaisia palveluita, joiden ylläpito on keskeistä ilmastokestävyyden näkökulmasta. Ilmastokestävyydellä tarkoitetaan tietoista ja ennakoivaa kykyä toimia joustavasti säässä ja ilmastossa tapahtuvissa muutoksissa ja häiriötilanteissa, toipua niistä ja kehittää toimintaa ja varautumista niiden jälkeen. Samalla kaupungin ilmastokestävyys vaikuttaa siihen, miten kestävän kehityksen tavoitteita on mahdollista edistää.

Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia näkökulmia kaupunkisuunnittelussa ovat:

• terveellinen ja luonnon monimuotoisuutta turvaava elinympäristö
• liikuntaa suosiva yhdyskuntarakenne
• hyvinvointia edistävät viherympäristöt ja vesistöt
• kaupunkirakenteen mittakaava ja väljyys (arjen sujuvuus)
• sosiaalinen ympäristö (osallisuus, kohtaamiset ja yhteisöllisyys, vaikuttamismahdollisuudet)
• paikan omaleimaisuus, historian luoma identiteetti, kulttuurinen monimuotoisuus, kerroksellisuus (kaupungin vireys ja elinvoima)
• tulot, asumistaso, työllisyys, koulutus ja mahdollisuuksien tasa-arvo.

Ilmastokestävyyden näkökulmasta näiden näkökulmien toteutumiseen suunnittelussa vaikuttavat:

• miten ilmastopäästöjen hillintä onnistuu
• miten ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, erityisesti vahinkoa ja vaaraa aiheuttaviin sääilmiöihin, sopeudutaan
• miten luonnon monimuotoisuutta vaalitaan.

Monitavoitteisen kaupunkisuunnittelun lähtökohtana on sovittaa yhteen eri tarpeita ja näkökulmia suunnittelukohteen ominaispiirteiden sallimissa rajoissa. Tässä ilmastokestävän kaupunkisuunnittelun oppaassa monitavoitteisella ja vuorovaikutteisella kaupunkisuunnittelulla viitataan alueidenkäytön ja rakentamisen suunnitteluun, joka perustuu lakisääteiseen kaavoitusprosessiin. Suomessa alueidenkäyttöä, kaavoitusta ja rakentamista ohjaavan lainsäädännön yhtenä tavoitteena on turvata osallistumismahdollisuudet asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa [1]. Ilmastotavoitteiden yhteensovittamiseksi erilaisiin suunnitelmiin on kuitenkin tärkeää edelleen kehittää osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia [2].

Monitavoitearviointi tukee vuorovaikutteista suunnittelua

Monitavoitearviointi on järjestelmällinen lähestymistapa, joka tarjoaa päätöksentekoprosessiin työkaluja erilaisten tavoitteiden ja arvostusten tunnistamiseksi sekä havainnollistamiseksi. Lähestymistapa tukee vuorovaikutteista suunnittelua, jossa on tarpeen arvioida suunnitteluvaihtoehtoja eri näkökulmista. Kaupunkisuunnittelussa ja päätöksenteossa lähestymistapa auttaa yhteismitallistamaan taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia, joita eri tavoitteisiin voi liittyä. Monitavoitearvioinnin avulla asetettavia tavoitteita kyetään tarkastelemaan kokonaisvaltaisemmin. Arviointi mahdollistaa moniin eri tekijöihin kohdistuvien ja erimitallisten vaikutusten vertailun. Vuorovaikutteisessa monitavoitearvioinnissa sidosryhmät osallistuvat aktiivisesti tavoitteiden määrittämiseen, suunnitteluvaihtoehtojen muodostamiseen ja niiden vaikutusten arviointiin. [4]

Ilmastokestävän kaupunkisuunnittelun näkökulmasta monitavoitearviointi avaa useita soveltamisen mahdollisuuksia. Sitä voidaan käyttää ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien tavoitteiden yhteensovittamiseksi alueidenkäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa. Tarkastelun tavoitteena voivat olla yksityiskohtaisesti esimerkiksi ilmastopäästöjen lähteet, eri ryhmien haavoittuvuus tai laajempi sosioekonomisten tekijöiden tarkastelu. Tarkastelua voidaan tehdä myös tiettyyn toimialaan keskittyen. [5]

Monitavoitearviointiin perustuvaa lähestymistapaa voidaan soveltaa eri suunnittelumenetelmissä. Esimerkiksi spatiaalinen monitavoitearviointi eli paikkatietopohjainen päätösanalyysi mahdollistaa eri näkökulmiin perustuvien suunnitelmavaihtoehtojen visuaalisen esittämisen karttojen muodossa. Menetelmä vaatii olemassa olevia paikkatietoaineistoja, joiden avulla voidaan pyrkiä yhteismitallistamaan taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia esimerkiksi alueidenkäytön suunnitteluun liittyvässä päätöksenteossa. [6]

Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna paljon avoimia laadukkaita valtakunnallisia tietoaineistoja. Paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistojen määrä sekä tietoaineistojen avaaminen ovat lisääntyneet monissa organisaatioissa, mikä kasvattaa ennestään käytettävissä olevien aineistojen valikoimaa tulevaisuudessa. Lisäksi tekoälyn soveltamismahdollisuudet uudistavat suunnittelumenetelmiä esimerkiksi mahdollistamalla monimutkaisten kokonaisuuksien mallintamisen.

Ilmastotoimien ristikkäisvaikutusten tunnistaminen kannattaa

Hillintä- ja sopeutumistoimien välisten ristiriitojen välttämiseksi ja ilmastotoimien tasapainottamiseksi kaupunkisuunnittelussa on suositeltavaa pyrkiä tunnistamaan toimien mahdolliset ristikkäisvaikutukset. Ristikkäisvaikutuksilla tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtä kestävyyden ulottuvuutta parantava toimi tukee myös muita kestävyyden ulottuvuuksia tai on päinvastoin ristiriidassa näiden kanssa [7].

Ristikkäisvaikutusten arviointiin voidaan soveltaa monitavoitteisen suunnittelun eri lähestymistapoja ja menetelmiä sekä hyödyntää kaavoitukseen tarkoitettuja ilmastovaikutusten arviointityökaluja. Hillintä- ja sopeutumistoimien yhteisharkinnan näkökulmasta on kuitenkin tärkeää huomata, että monet näistä työkaluista painottuvat hillintätoimiin. Kokonaisvaltaiset arviointityökalut, joissa myös sopeutumistoimien vaikutuksia haavoittuvuuteen voidaan arvioida, ovat suurilta osin vasta kehittymässä.

Onnistunut vuorovaikutus tuottaa parempia suunnitelmia

Vuorovaikutteisessa suunnittelussa keskeistä on systemaattinen ja läpinäkyvä menettely suunnitteluprosessin aikana. Lisäksi on tärkeää valita sopivat menetelmät ja strategiat, jotta tehokasta yhteistyötä ja tiedonvaihtoa paikallisten toimijoiden välillä voidaan edistää. [8] Esimerkkinä voivat toimia yhteistyöhankkeet, joissa vastuu suunnittelusta tai suunnitelmien toteutuksesta jakautuu kaupungin ja paikallistoimijoiden kesken.

Suunnittelussa on pyrittävä mahdollisimman monipuoliseen osallistujien joukkoon useiden näkökulmien kerryttämiseksi ja parhaiden tuloksien saavuttamiseksi. Se voi edellyttää useiden erilaisten osallistumista tukevien keinojen ja -menetelmien käyttöä (taulukko 1). Vuorovaikutteisilla suunnittelumenetelmillä mahdollistetaan eri toimijoiden ja sidosryhmien osallistuminen ja vaikuttaminen suunnitteluun tarkoituksenmukaisesti eri vaiheissa.

Esimerkiksi sidosryhmien varhaisella osallistamisella voidaan saada esiin monipuolisia näkemyksiä. Sidosryhmät voivat tuottaa innovatiivisia ideoita ja lisätä ratkaisujen hyväksyttävyyttä. Suunnitteluvaiheessa onkin tärkeää pohtia, miten erilaisia sidosryhmiä voidaan kutsua mukaan suunnitteluprosessiin alusta alkaen. Lisäksi tulisi varmistaa vähemmistöjen ja muiden heikommassa asemassa olevien kuulluksi tuleminen. [8]

Kaupunkisuunnittelussa keskeisiä sidosryhmiä ovat muun muassa:

• asukkaat ja eri asukasryhmät (esimerkiksi nuoret, vähemmistöt ja haavoittuvat ryhmät)
• paikalliset kansalaisjärjestöt
• paikalliset yritykset
• naapurusto- ja kaupunginosayhdistykset
• asiantuntijat, kuten viherrakentajat, arkkitehdit, eri alojen suunnitteluinsinööri ja tutkijat.

Vuorovaikutteinen suunnittelu lisää konkreettista osallistumista, mikä auttaa ihmisiä kiinnittymään lähiympäristöönsä. Lähiympäristöönsä kiinnittynyt ihminen haluaa panostaa elinympäristöönsä ja sen kehittämiseen. Samalla kunnan ymmärrys omasta asukaskunnastaan ja tämän tarpeista voi kasvaa. [9] Käytännön esimerkit ja konkreettiset tarinat siitä, miten suunnitellut ratkaisut ovat parantaneet kaupunkiympäristöjä, voivat auttaa lisäämään niiden hyväksyttävyyttä. Esimerkiksi viherkattojen ja sadevesien keräämisen myönteiset vaikutukset voivat olla monelle tuntemattomia. Suunnitelmista ja niiden vaikutuksista tiedottamien ja palautteen kerääminen ovat tärkeässä roolissa suunnitteilla olevien ratkaisujen ja toteutettujen toimien kehittämisessä.

Kaupunkisuunnitteloijoiden tarkistuslista: ilmastokestävä kaupunkisuunnittelu

Ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua voidaan edistää monitavoitteisilla ja vuorovaikutteisilla suunnittelumenetelmillä. Seuraava kysymyslista auttaa arvioimaan ja kehittämään kaupunkisuunnittelua.

[10]